Jäähyväisiä...

Uppo-Nallen naama oli mietinnästä soikea:
Miksi on toinen tassu vasen ja toinen oikea?
Sitten se ratkaisun keksi ja tuli iloiseksi.
Epäilystä ei asiasta enää kellään,
oikealla tassulla tervehditään ja vasemmalla hyvästellään

 

 

Kuluneina päivinä taas joutunut samaan tilanteeseen kuin kerran aeimmin; kuinka katsoa vieressä kun Juniori joutuu taas sanomaan heippa kaikille kavereilleen. Eikä se ole yhtään sen helpompaa kuin ennenkään.

 

 

Koulu loppui viime viikon tiistaina ja siellä meinasi alkaa kurkkua kuristaa ja silmät kostua. Miksi? Vaikka eihän mulla mitään tunnesidettä sinne paikkaan ollut. Sama oli Suomessakin joulujuhlassa.. Jotenkin se fiilis vaan, muisteli omia koulusta valmistujaisia jne.

 

 

Tilanne on siinä mielessä hyvä että kaikki pojan kaverit ovat jo omille lomilleen häipyneet kuka minnekin. Yksi Brasiliaan, toinen Hollantiin, kolmas jolle kaverin muutto oli TOSI iso pala, lähti lomalle Australiaan. Neljäs lähtee tänä yönä ja viimeinen keskiviikkona Etelä-Afrikkaan.

Olen yrittänyt tolkuttaa pojalle ettei tää nyt niin lopullista ole, tullaan varmaan käymään täällä Soharissa joskus. Mutta tuossa iässä se vaan tuntuu niin traagiselta kaikki. Eikä tuon ikäinen osaa vielä ajatella että jOS ystäväsuhteet jatkuvat läpi elämän, hänellä tulee tulevaisuudessa olemaan paljon kavereita ympäri maailman! Onneksi on olemassa Facetime :) Kaikilla kavereilla joko itsellä tai vanhemmilla applen laite ja Facetimella hoituu videopuhelut ilmaiseksi!

 

Toisaalta taas harmittaa että kavereiden piti lähteä juuri nyt jo. Noh, ainakin on mahdollisuus viettää aikaa iskän kanssa vielä ennen lähtöä, kunhan herra nyt kotiutuu Suomesta.

 

Olisi ollut niin siistiä viettää itsekin juhannus Suomessa mutta..katsellaan päästäänkö myöhemmin sitten Suomeen. Täällä kun ei tapahdu mitään,blaah.. :/

 

Aloitin tänään siivoamaan vaatekaappeja ja heittelin sellaisia vaatteita pois joita ei ole koko täällä olon aikana tullut pidettyä. Aika paljon niitä lähtikin mutta kyllä niitä jäikin. Huh. Onneksi C pystyy tuomaan meille tavaroita jotka eivät nyt mahdu mukaan. Ripustamani seinätarrat on kanssa nyt poistettu jos ne pystyy vielä uudelleen laittamaan Maltalla.

 

Muilta osin muutto onkin aika hyvin suunniteltu. Vuokraisännälle ilmoitettu päivä ja aika, taksi buukattu kentälle vastaan ja vielä ruokatilaus kun on tehty niin niiltä osin valmista. Eläinlääkäri hoitaa parhaillaan Ukin papereita ja maahantulolupa on leimattuna sähköpostissa. Olikohan muuta? Hmm,eipä kai..

 

Tähän kuvaan on hyvä päättää tämä postaus: