Huolimatta siitä faktasta että olen varmaan historian huonoin blogin pitäjä koska "lastenpeli" (kuten poikani kaveri sitä nimitti) facebookissa ajaa ohi postaamisen niin tänään tulee kuluneeksi vuosi muutosta! Eikös vaan,muakin järkytti tämä tosiasia miten nopeasti tää aika oikeasti meneekään täällä. Siis vuosi?? Haloo...Mitä tästä vuodesta on jäänyt käteen?
Siis hmm,plussana sanottakoon aurinko ja lämpö,tosin nämäkin kaksi voidaan liittää miinus-listalle. Juniori on hienosti oppinut englannin kielen ja saanut paljon kavereita.
Mä olen päässyt liikenneympyräkammostani ja ajellut niin Dubaissa kuin Muscatissakin. Heh,kerran molemmissa mutta silti.
Mun ei tarvii siivota itse vaikka voimassaoleva siivooja onkin ihan paska! Toivottavasti tähän asiaan tulee päivitys ensi vuonna ja saamme uuden siivoojan joka ymmärtää paremmin englantia,siivoaa paremmin eikä pelkää koiria :)
Hmm,pahoin pelkään että tähän ne positiiviset puolet sitten loppuvatkin. Onhan tää helppoa elämää,sitä en kiellä mutta niin pirun tylsää :/ Mä en ole varmaan ikinä ollut vuotta pois ravintolasta ja illanviettoa aikuisten kesken kaipaan ihan sikanaa. Enkä ole yli vuoteen saanut hermolepoa juniorista kun ei ole mokoma halunnut mennä yökylään kelleen kaverilleen. Olishan se kiva ostaa joskus kaupasta muutakin kuin limua ja mikä tärkeintä,olis toooosi kiva jos täällä asuis edes yksi perhe (siis tässä lähialueella!) suomalaisia joiden kanssa rupatella. Hollantilaisilla on omat yhteisönsä,samoin brasseilla,ausseja löytyy useampi perhekunta täältä mutta me ollaan ypöyksin,sniif..
Pojan koulun taso myös mietityttää. Onko normaalia että tokaluokkalaisella ei ole ollut yhtään koetta koko syyslukukautena? Ei mustakaan. Ne vaan piirtelee ja tekee näytelmiä ja hoitelee puutarhaa.
Enkä viitsi edes mainita sanallakaan sitä yhtä ihmistä joka säännöllisesti käy täällä jupisemassa joka asiasta ja saa mun verenpaineen nousemaan. Tutut kyllä tietää KETÄ tarkoitan ;)
Noh,katsellaan mitä ensi vuosi tuo tullessaan. Jos mun kirje on tavoittanut oikean joulupukin joka oikeasti toteuttaa lahjatoiveita niin ehkäpä..niin...enpäs kerrokaan enempää :)
Kävin tänään muutes taas parturissa ja hieronnassa ja nyt alkaa pikkuhiljaa hiusten pituus olemaan toivomaani luokkaa eli lyhyttä. Pyysin samalla laittamaan kulmani kuntoon ja olipas se kokemus,langalla niitä jotenkin vedeltiin ja ai että kirpas.. Mutta hienot tuli :)
Kohta kotiatulon jälkeen leikinkin sisar hento valkoista kun pojan kaverin ohimo vuosi kuin seula :O Siis sitä veren määrää,sitä tuli ja tuli. Mokoma pieni muoviosa oli kopsahtanut juuri suonen kohdalle.
Konettani taas kärkytään selän takana joten aika lopetella tämä postaus. En vielä toivottele hyviä jouluja koska lupaan palata tänne vielä ennen joulua tarinoimaan kuvien kanssa :)
Siis hmm,plussana sanottakoon aurinko ja lämpö,tosin nämäkin kaksi voidaan liittää miinus-listalle. Juniori on hienosti oppinut englannin kielen ja saanut paljon kavereita.
Mä olen päässyt liikenneympyräkammostani ja ajellut niin Dubaissa kuin Muscatissakin. Heh,kerran molemmissa mutta silti.
Mun ei tarvii siivota itse vaikka voimassaoleva siivooja onkin ihan paska! Toivottavasti tähän asiaan tulee päivitys ensi vuonna ja saamme uuden siivoojan joka ymmärtää paremmin englantia,siivoaa paremmin eikä pelkää koiria :)
Hmm,pahoin pelkään että tähän ne positiiviset puolet sitten loppuvatkin. Onhan tää helppoa elämää,sitä en kiellä mutta niin pirun tylsää :/ Mä en ole varmaan ikinä ollut vuotta pois ravintolasta ja illanviettoa aikuisten kesken kaipaan ihan sikanaa. Enkä ole yli vuoteen saanut hermolepoa juniorista kun ei ole mokoma halunnut mennä yökylään kelleen kaverilleen. Olishan se kiva ostaa joskus kaupasta muutakin kuin limua ja mikä tärkeintä,olis toooosi kiva jos täällä asuis edes yksi perhe (siis tässä lähialueella!) suomalaisia joiden kanssa rupatella. Hollantilaisilla on omat yhteisönsä,samoin brasseilla,ausseja löytyy useampi perhekunta täältä mutta me ollaan ypöyksin,sniif..
Pojan koulun taso myös mietityttää. Onko normaalia että tokaluokkalaisella ei ole ollut yhtään koetta koko syyslukukautena? Ei mustakaan. Ne vaan piirtelee ja tekee näytelmiä ja hoitelee puutarhaa.
Enkä viitsi edes mainita sanallakaan sitä yhtä ihmistä joka säännöllisesti käy täällä jupisemassa joka asiasta ja saa mun verenpaineen nousemaan. Tutut kyllä tietää KETÄ tarkoitan ;)
Noh,katsellaan mitä ensi vuosi tuo tullessaan. Jos mun kirje on tavoittanut oikean joulupukin joka oikeasti toteuttaa lahjatoiveita niin ehkäpä..niin...enpäs kerrokaan enempää :)
Kävin tänään muutes taas parturissa ja hieronnassa ja nyt alkaa pikkuhiljaa hiusten pituus olemaan toivomaani luokkaa eli lyhyttä. Pyysin samalla laittamaan kulmani kuntoon ja olipas se kokemus,langalla niitä jotenkin vedeltiin ja ai että kirpas.. Mutta hienot tuli :)
Kohta kotiatulon jälkeen leikinkin sisar hento valkoista kun pojan kaverin ohimo vuosi kuin seula :O Siis sitä veren määrää,sitä tuli ja tuli. Mokoma pieni muoviosa oli kopsahtanut juuri suonen kohdalle.
Konettani taas kärkytään selän takana joten aika lopetella tämä postaus. En vielä toivottele hyviä jouluja koska lupaan palata tänne vielä ennen joulua tarinoimaan kuvien kanssa :)
