Perillä ollaan :)

Huh huh, olipahan melkoinen vuorokausi ja risat mutta nyt ollaan onnellisesti perillä koko konkkaronkka. Päivää edeltävä vuorokausi alkoi todistusten haulla, pakettiauton vuokraamisella ja suhatessa ympäri Kotkaa ja toimitellessa viimeisiä asioita. Laukut pakattuna  (heh,ei ne ollukaan ku 10 kiloa ylipainoisia molemmat plus yksi ylimääräinen ja käsimatkatavarat painoivat kuin synti..) loppusiivous (no joo,vuokratakuuta on varmaan turha odottaa takaisin) ja puoli yksitoista patjalle pojan viereen hetkeksi unta palloon.

01.15 herätys,kaikki kyytiin ja pakun puikkoihin hakemaan kuski (kiitos vielä tätäkin kautta jos satut lukemaan) ja kohti Hesaa. Koiran kanssa matkustaville suositellaan että lentokentällä ollaan kolmekin tuntia etuajassa mutta käytäntö taas osoitti että aamulennoilla se on ihan turhaa, ei se check in aukea yhtään sen aikaisemmin.Joten aivan turhaan oltiin sitten jo kolmen jälkeen kentällä.

Ensimmäisenä jonoon ja heti luukkujen auettua tsekkaamaan itsemme koneeseen. Taisi olla melkoisen uusi virkailija koska kysyi meiltä että missäs tämä Muscat on?? Paperien täyttöä,laukuista räpsähti 150€ lisämaksua ylipainon takia ja toiset 75€ ylimääräisestä laukusta. Meinasi ensin veloittaa 200€,onneksi olin itse valveutunut ja huomautin että kyseessähän ON siis toisen meistä kakkoslaukku. Koiran lennättäminen Muscatiin maksoi 200€ plus 150€ lisämaksu siitä että välilasku oli yli 2h. Tämä ns. "koirahotellin" maksukaan ei aivan ollut virkailijalla hallussa ja olisi jäänyt maksamatta jos en siitä olisi sanonut. Maksulappujen kanssa KLM:n toimistoon ja maksukuittien kanssa takaisin check in-jonoon jonka jälkeen käytiin luovuttamassa koiruus.
Niin,olisihan se ollut ihan kiva tietää että lennoilla koiralta poistetaan KAIKKI pannat, mukaanlukien feromonipanta jonka olin varta vasten matkaa varten ostanut. Olisin siinä tapauksessa ostanut suihkettakin jota olisi voinut koiran lentoboxiin suihkia. Nyt siis luvassa oli pelottava ensimmäinen lentomatka ilman mitään rauhoittavaa :(

Helsinki-Vantaalla kyttäiltiin pojan kanssa niin kauan kunnes nähtiin että koira lastattiin kyytiin ja koneessa vielä muistuteltiin henkilökuntaa että onhan kapteeni tietoinen että koneessa on koira ja muistaa laittaa ilmastoinnin päälle. Kone oli ihan ajallaan ja matkaan lähdettiin klo 6.25. Amsterdamiin laskeuduttiin paikallista aikaa kahdeksan kieppeillä ja koneesta poistuessa kyselimme myös että onkohan koira jo otettu ulos.
Seuraavalle portille,painoi käsimatkatavarat sen verran ettei kauheasti huvittanut kentällä kierrellä joten jäimme portille odottelemaan jatkolentoa. Kone lähti puoli yksitoista.
Sen verran tarvitsee kritisoida kenttää että tuntuu tuo kentältä ostettujen vesipullojen käytäntö oudolta. Hesassa kun sai ongelmitta viedä vedet koneeseen, Damissa vesipullot korjattiin pois :( Sinne meni siis litra vettä ja pojan mehut..
Taas kyttäilyä ikkunan takana koska koira viedään koneeseen mutta ei näkynyt joten boardingin jälkeen pikainen kysely henkilökunnalta missäköhän vaiheessa koira on. Meni hetki ja tultiin kertomana että koira on juuri menossa koneeseen,kaikki kuulemma ok..

Amsterdamista Muscatiin matkattiinkin isolla koneella kahdella käytävällä ja isommalla jalkatilalla olevalla paikalla, lipun suomia etuja :D Taas koneeseen noustessa muistutukset lentoemännille. Tarjoilu pelasi,ruoat ja juomat free ja elokuvien pariin. Matka oli pitkä mutta meni aika nopeasti. Paikallista aikaa kahdeksan maissa oli välilasku vielä Abu Dhabissa,45min jumitus siellä ja viimeinen etappi alkoi. Ja kello 21.45 saavuimme Muscatiin.

Nyt pakko lopettaa,jotain lounasta saatava (täällä siis kello kohta 11) ja tarina jatkukoon sen jälkeen.

11 yötä...

Kuten otsikkokin sen jo sanoo, yksitoista yötä lähtöön ja...hmmm... ei kyllä jännitä vielä pätkääkään vaikka kaikki sitä jaksavat koko ajan kysellä :) Enemmän huolettaa että loppuuko aika kesken vaan saanko tämän valloillaan olevan kaaoksen purettua siihen mennessä.

Oman jännitysmomenttinsa toi viime viikkoinen hammaslääkärikäynti; juurihoitoa vielä ennen matkaa!! Auts, mutta onneksi nyt eikä vasta muuton jälkeen. En ehkä haluaisi ihan äkkiä tehdä tuttavuutta paikallisen hammaslääkärin kanssa kun täällä Suomessakin saa melkein purra lääkäriä sormesta, on se sen verran kamalaa. Noh, toivotaan että hampaat saadaan hoidettua.
Koiran muuttokin on melkein selvää. Muuttoviikolla on vielä aika kunnan eläinlääkärille joka lätkäisee virallisen lähtöluvan. Tänään otettiin tuntumaan miltä tuntuu olla lentoboxissa lukkojen takana ja jee, hyvin mein koiruus sen klaarasi :) Liekö kaulassa oleva feromonipanta auttoi asiaa,en tiedä. Toivottavasti meijän koiruus saa pannan myös koneessa pitää eikä käy kuten jollee koiralle joka oli omasta pannastaan joutunut koneeseen mennessä luopumaan. Tältä siellä häkissä sitten näytti:

Mutta muutenhan muutto pitäisi olla ainakin teoriassa hyvällä mallilla. Kaikki huonekalut on kaupattu,vielä kun ostajatkin pitävät lupauksensa ja tulevat tavarat sovitusti noutamaan. Laitan myöhemmin kuvaa että miltäs täällä sitten näyttääkään kun kaikki on poissa :) Rapussa odottaa kauhea pino tavaraa joka pitäisi jollain ilveellä mahtua matkalaukkuihin mutta enpä tohdi siitäkään stressiä ottaa, jos ei mahdu niin sitten menee anopin varastoon odottamaan seuraavaa lomamatkaa Suomeen. Pojan leluistakin päästiin yhteisymmärrykseen ja näyttäisi kaikki tarvittava mahtuvan mukaan.Ja joululahjojakaan ei sovi unohtaa. Onneksi sukulaiset tietävät muutosta ja lupasivat vain jotain helposti mukanavietävää ostaa lahjaks.

 Vielä kun saisi itselleen taottua että ei, sinä et tarvitse enempää pokkareita/uusia vaatteita mukaan mutta se nyt on vaan liian helppoa istua sohvan nurkassa ja klikkailla facebookin kirppari-ilmoituksia ja ostella vaan :D Tätä kauttakin haluan välittää kiitokseni niille kaikille ihanille ihmisille jotka ovat pitkin kesää ja syksyä ostelleet asuntoa tyhjäksi. KIITOS, en tiedä mitä olisin tehnyt ilman sitä palstaa!!

Näihin kuviin ja tunnelmiin,palailen vielä ennen muuttopäivää joka siis on 22.12.