keskiviikko 28. joulukuuta 2011

Se olisi sitten viikonloppu :)

Niin, tänään siis paikallisilla alkoi viikonloppu. Ruuhkat liikenneympyröissä olivat melkoiset kun kaupassa käytiin ja illalla näkyi enemmän ihmisiä pitämässä puistossa piknikkiä ja torstaina ja perjantaina uima-allas aukeaa klo 11 ja on auki yhdeksään illalla. Kiva, pääsee vihdoin aurinkoiselle altaalle :) Eli tuossa meidän lähistöllä on club house uima-altaineen ja kuntosaleineen, on siellä iso pelihuone bilis- ym pöytineenkin ja normaalisti se on auki 6-11 ja uudelleen taas 16-21. Jostain kumman syystä emme ikinä ehdi aamusta altaalle jolloin sinne paistaisi aurinkokin ja toistaiseksi olemme joutuneet tyytymään varjoisampaan altaaseen.. Mutta josko sitten huomisesta eteenpäin :) Ai niin, ja asukkaiden pyynnöstä allas noudattaa 31.12-4.1 viikonloppuaukioloja joten pääsemme nauttimaan  auringossa uimisesta yli viikon, jiiihaan :D

Tänään siis oli vuorossa jääkaapin täyttöä. Harmi kun tuo paikallinen liikennekulttuuri on aivan järkyttävää ja toistaiseksi en suostu auton rattiin joten olen aivan miehen kyytien armoilla. Kauppaan (carrefour, vähän niinkuin Suomessa Prismat) on jokunen kilometri ja matkalla pitää ajaa yhden ah, niin rakastamani liikenneympyrän läpi. En tykkää niistä muutenkaan ja kun täällä ne ovat vähintään kaksi kaistaisia ja noh, vilkun käyttö tuntuu olevan aivan liian yliarvostettua...

Paikallinen rahahan on siis ristikoista tuttu Rial, joka jakaantuu baisoihin (baisa) ja yksi rial on n. 2€.  Hintataso on joissakin tuotteissa Suomen tasoa, joissakin ehkä himpun kalliimpaa ja joissakin taas naurettavan halpaa verrattuna Suomeen. Leipä on edullista, iso ranskalainen patonki maksaa n. euron mutta jos leivälle haluat leikkelettä niin pieni paketti maksaa lähes neljä euroa! Lihaa saa edullisesti, noin pari euroa kilo maksaa broileri naturel ( siis mitään valmiiksimarinoituja lihasuikaleita on aivan turha etsiä, HYVÄ!) sekä härän liha. Paikallista härkää en kaupassa edes nähnyt, nämä valikoimassa olevat taisivat olla Australiasta ja Uudesta- Seelannista. Lammas on myös edullista, sitä ei nyt tullut ostettua mutta viime reissulta muistan että paketti (n.400g) lampaan jauhelihaa maksoi saman kuin sika-nauta Suomessa. Kala on myös naurettavan halpaa ja hyvää ja Carressa onkin hyvä kalavalikoima. Joku päivä pitää kyllä vierailla kalatorilla eli suoraan laivasta ostamassa varmasti tuoretta kalaa ja äyriäisiä.

Oikeastaan mitään sellaista ei kaupasta löydy mitä ei tarvitsekaan. Mausteita saa valmiiksi pakattuina tai suoraan säkeistä myyjältä. Hedelmähyllyt notkuvat ihania eksoottisia hedelmiä ja mukaan tarttui tänään paketillinen litsejä (http://fi.wikipedia.org/wiki/Litsi) kun ei poika ollut niitä ikinä maistanut ja ah, mangoja <3. Vihannekset ovat hyviä ja erilaisia pähkinöitä saa myös ostaa säkeistä. Tämä on oikea kokin unelmapaikka ja odotankin sitä hetkeä kun pääsen aivan yksin tekemään ostoksia, kaupassa voi jokunen tunti venähtää tutkiessa kaikkia ihanuuksia :D

Mutta paras viimeiseksi ja oikein kuvan kanssa ;) Arabit tuntuvat pitävän makeasta ja kaikenlaisia makeita herkkuja on paljon tarjolla ja ne jos mitkä ovat edullisia. Tämä neljän paketti suklaaleivoksia maksoi euroissa 2,40€ :D

tiistai 27. joulukuuta 2011

Se olisi sitten joulu ohitse..

Tänä vuonna sitä vietettiinkin suomalais-brittiläis-thaimaalais-kokoonpanolla ja oli ihan mukavaa :) Eipä ole kyllä ikinä ennen tullut syötyä jouluaattona kukkakaali-sosekeittoa ja nuudeli-rapusalaattia :O Tai joulupäivänä etsitty netistä kalkkunantäyttöreseptejä.  Eikä näin ollen tänään syödyt thaimaalaisruoatkaan  aivan niitä perinteisiä tapaninpäivän ruokia ole olleet. Sen verran kyllä haikailin suomiruokien perään (tosin kinkkua ei ollut ikävä!) että tein eilen porkkanalaatikkoa ison satsin vaikka ei kyllä muihin samalla tavalla uponnut kuin itseeni. Noh, saanpahan itse enemmän :D Siihen ei vaan kyllästy!

Facebookista olen lueskellut kavereiden päivityksiä Suomeen osuneesta myrskystä sateineen ja sähkökatkoineen. Huh huh, onneksi ei ollut tälle päivälle meidän lennot, olisi voinut olla aikas pomppuisaa kyytiä. Täällä ollut leppeä aurinkoinen päivä, +28 astetta näytti parhaimmillaan takapihan mittari eikä pilven hattaraakaan näkynyt. Oli hyvä päivä käydä altaalla testaamassa Suomesta raahaamiani vesijuoksukamppeita :) Taisivat hieman hilpeyttä herättää kanssauimareista,ihme ettei kukaan rohjennut vielä kyselemään että mitäs ihmettä mie siellä vedessä oikein touhuan. Mutta varmaan ajattelivat että hulluja nuo suomalaiset :D Sääli etten omista teleskooppimallisia sauvakävelysauvoja (muut eivät sopisi matkalaukkuihin), pääsisi kerta heitolla esittelemään uusia urheilulajeja muillekin :D Pitänee ottaa harkintalistalle josko sitten kesälomalla Suomesta ne ostaisin ;)

Kello on kohta puolen yön, ulkona lämpötila tippunut jo kahteen kymmeneen ja uskokaa tai älkää, se TUNTUU viileältä! Jännä miten sitä keväällä Suomessa lämmön ollessa samassa tuntuu niiiiin lämpimältä mutta nyt tekee mieli vetää takkia päälle.Se hyvä puoli tässä on ettei tarvitse ilmastointia pitää öisin päällä, senkun parvekkeen ovi auki,hyttysverkko eteen ja nukkumaan. Tosin,haittapuolena on se että nuo linnut tykkää sirkutella ulkona jo hyvinkin aikaisin mutta onneksi olen aina ollut hyvä sängyssä...nukkumassa siis :D

Palaillaan taas!

lauantai 24. joulukuuta 2011

Merry Christmas. Hyvää Joulua!


Kuten kuvasta näkyy, löysi se joulupukki tiensä tännekin :)  Kinkku tosin vaihtuu kalkkunaan eikä taida noita muitakaan perinteisiä joululaatikoita pöydästä löytyä myöhäisen saapumisen johdosta mutta jouluhan tulee joka vuosi, jos sitten vaikka ensi vuonna. Pääasia se tässäkin talossa on nuo kuusen alle tiensä löytäneet paketit, onneksi eivät matkalaukut hukkuneet matkalla!

Näihin sanoihin ja tunnelmiin, lämmintä (tulee se lämpö sitten ulkoa,kynttilöistä tai tunnelmasta) joulua itse kullekin <3


perjantai 23. joulukuuta 2011

Jatkoa perille tulosta..

No niin, lounas syötynä ja tarina jatkuu :)

Muscatin kentällä ensimmäinen homma oli hakea valmiit viisumit. Ne löytyikin helposti ja seuraavaksi sitten jonottamaan viisumien kanssa että saa leimat passiin. Jonot olivat aivan älyttömät; edellä oli varmaan sata intialaista tai ainakin suurin osa oli intialaisia. Jonoja oli kaksi, toinen naisille ja perheille ja toinen muille. Valitsin perhejonon ja tuntui ettei se liiku minnekään. Tekstiviestipäivityksiä miehelle joka oli tullut meitä hakemaan että nyt muuten kestää ja kauan. Meni hetki ja tuli tuli viesti että joku lähti nyt jeesaamaan meitä jonon ohi.
Ja tulihan sieltä paikallinen eläinlääkärin sponsorin kanssa kysymään että tultiinko me koiran kanssa, tulkaas mukaan. Jes,eikun menoksi jonon ohi leimaamaan passi. Muuten varmaan seisottaisiin vieläkin siellä jonossa.

Tarkoitus oli käydä tax freen kautta ostamassa parit viinipullot ja tupakkaa mutta meno oli jalla jalla, nyt nopeasti. Eihän siinä muu auttanut kuin seurata matkatavarahalliin jossa jo kaukaa näkyi koiran boxi joka tönötti keskellä lattiaa. Ja voi pojat miltä se haisi..huh huh. Koira-raukka oli siellä ihan ihmeissään ja häpeissään sillä oli sattunut "pieni" kakkavahinko ja laatikon kaikki pehmusteena olleet pyyhkeet yms olivat aivan kurakakassa :( Mistä saakka raukka joutunut olemaan omassa kakassaan..
Matkatavaroiden pikainen poiminta hihnalta ja hihnan vierestä,meinasi jo iskeä paniikki kun ei lelukassia meinannut löytyä mistään mutta huh,olihan sekin siellä.
Kassit kyytiin,toisessa kärryssä kilometrin päähän haiseva koiralaatikko ja kohti laukkujen läpivalaisua. Meno oli edelleen jalla jalla,ja meinasi jo käpy palaa kun mies vieressä hoputtaa nostamaan 32 kiloisia matkalaukkuja hihnalle ja toisessa päässä pitäisi jo olla avaamassa lelukassia tutkittavaksi ja toisella kädellä pitäisi pidellä koiranboxia paikallaan ettei se taas tipahda kärrystä. Syy miksi lelukassi piti avaa oli se että sisällä oli pari pojan leikkipyssyä, taisivat läpivalaisussa näyttää sen verran aidoilta :)

Ja viimein toiselle puolelle ja jee,jälleenkohtaaminen <3 Mutta kuten sanottu,jalla jalla ja pihalle äkkiä ja eläinlääkärin edustajalle koiran alkuperäinen maahantulolomake. Suunta kohti autoa ja ihmettelyä että mitäs nyt..
Onneksi koira ei ihan kokonaan kakassa ollut joten sen pystyi ottamaan auton sisälle. Harmi kun ei tajunnut pakkaa mukaan mitään extrapyyhettä, ei vaan kaikessa muuttotohinassa tajunnut että koira VOI kakata alleen.. Ei muuta kuin takki penkille,koira ja poika kyytiin,matkalaukut ja haisuboxi auton lavalle ja matka kohti Soharia saattoi alkaa. Yli 200km suoraa tietä oli vielä edessä. Matkalla pysähdyttiin antamaan koiralle vettä, taisi olla poika aika janoinen kun vettä meni ja meni ja noh, oksennushan siitä ylenjuonnista seurasi.

Mutta eihän tämä kotimatkakaan mennyt aivan niinkuin Stromsössä.. Noin 20km ennen Soharia autosta puhkesi rengas! Kello oli vähän yli 1 yöllä..Onneksi miehellä on kavereita täällä ja soitto paikalliselle ja reilu puoli tuntia myöhemmin päästiin jatkamaan matkaa. Mutta voitteko käsittää, meillä oli pojan kanssa yöllä kylmä siellä tien poskessa :O Heh, eihän siellä ollukaan kuin parikymmentä lämmintä ;)

Viimein siis päästiin kotiakin. Matkalaukut sisälle,koiralle lisää vettä ja hetken palloilun jälkeen nukkumaan. Koiran suihkuttelu sai myöhäisen ajankohdan takia odottaa aamuun ja voinen sanoa ettei kyllä kovin miellyttävä haju meidän makkarissa ollut mutta ei sitä raukkaa kehdannut oven taaksekaan jättää nukkumaan. Ensimmäinen yö vieraassa paikassa joten parempi että sai nukkua meidän lähellä. Toistumaan se ei kyllä tule ;)

Sellainen matka siis takana, tämä aamu alkanut aurinkoisena ja lämpimänä, koiruus sopeutunut jo ihan hyvin joten eiköhän se olisi aika purkaa laukutkin jo :)

Palaillaan taas täältä lämpimästä Soharista!

Perillä ollaan :)

Huh huh, olipahan melkoinen vuorokausi ja risat mutta nyt ollaan onnellisesti perillä koko konkkaronkka. Päivää edeltävä vuorokausi alkoi todistusten haulla, pakettiauton vuokraamisella ja suhatessa ympäri Kotkaa ja toimitellessa viimeisiä asioita. Laukut pakattuna  (heh,ei ne ollukaan ku 10 kiloa ylipainoisia molemmat plus yksi ylimääräinen ja käsimatkatavarat painoivat kuin synti..) loppusiivous (no joo,vuokratakuuta on varmaan turha odottaa takaisin) ja puoli yksitoista patjalle pojan viereen hetkeksi unta palloon.

01.15 herätys,kaikki kyytiin ja pakun puikkoihin hakemaan kuski (kiitos vielä tätäkin kautta jos satut lukemaan) ja kohti Hesaa. Koiran kanssa matkustaville suositellaan että lentokentällä ollaan kolmekin tuntia etuajassa mutta käytäntö taas osoitti että aamulennoilla se on ihan turhaa, ei se check in aukea yhtään sen aikaisemmin.Joten aivan turhaan oltiin sitten jo kolmen jälkeen kentällä.

Ensimmäisenä jonoon ja heti luukkujen auettua tsekkaamaan itsemme koneeseen. Taisi olla melkoisen uusi virkailija koska kysyi meiltä että missäs tämä Muscat on?? Paperien täyttöä,laukuista räpsähti 150€ lisämaksua ylipainon takia ja toiset 75€ ylimääräisestä laukusta. Meinasi ensin veloittaa 200€,onneksi olin itse valveutunut ja huomautin että kyseessähän ON siis toisen meistä kakkoslaukku. Koiran lennättäminen Muscatiin maksoi 200€ plus 150€ lisämaksu siitä että välilasku oli yli 2h. Tämä ns. "koirahotellin" maksukaan ei aivan ollut virkailijalla hallussa ja olisi jäänyt maksamatta jos en siitä olisi sanonut. Maksulappujen kanssa KLM:n toimistoon ja maksukuittien kanssa takaisin check in-jonoon jonka jälkeen käytiin luovuttamassa koiruus.
Niin,olisihan se ollut ihan kiva tietää että lennoilla koiralta poistetaan KAIKKI pannat, mukaanlukien feromonipanta jonka olin varta vasten matkaa varten ostanut. Olisin siinä tapauksessa ostanut suihkettakin jota olisi voinut koiran lentoboxiin suihkia. Nyt siis luvassa oli pelottava ensimmäinen lentomatka ilman mitään rauhoittavaa :(

Helsinki-Vantaalla kyttäiltiin pojan kanssa niin kauan kunnes nähtiin että koira lastattiin kyytiin ja koneessa vielä muistuteltiin henkilökuntaa että onhan kapteeni tietoinen että koneessa on koira ja muistaa laittaa ilmastoinnin päälle. Kone oli ihan ajallaan ja matkaan lähdettiin klo 6.25. Amsterdamiin laskeuduttiin paikallista aikaa kahdeksan kieppeillä ja koneesta poistuessa kyselimme myös että onkohan koira jo otettu ulos.
Seuraavalle portille,painoi käsimatkatavarat sen verran ettei kauheasti huvittanut kentällä kierrellä joten jäimme portille odottelemaan jatkolentoa. Kone lähti puoli yksitoista.
Sen verran tarvitsee kritisoida kenttää että tuntuu tuo kentältä ostettujen vesipullojen käytäntö oudolta. Hesassa kun sai ongelmitta viedä vedet koneeseen, Damissa vesipullot korjattiin pois :( Sinne meni siis litra vettä ja pojan mehut..
Taas kyttäilyä ikkunan takana koska koira viedään koneeseen mutta ei näkynyt joten boardingin jälkeen pikainen kysely henkilökunnalta missäköhän vaiheessa koira on. Meni hetki ja tultiin kertomana että koira on juuri menossa koneeseen,kaikki kuulemma ok..

Amsterdamista Muscatiin matkattiinkin isolla koneella kahdella käytävällä ja isommalla jalkatilalla olevalla paikalla, lipun suomia etuja :D Taas koneeseen noustessa muistutukset lentoemännille. Tarjoilu pelasi,ruoat ja juomat free ja elokuvien pariin. Matka oli pitkä mutta meni aika nopeasti. Paikallista aikaa kahdeksan maissa oli välilasku vielä Abu Dhabissa,45min jumitus siellä ja viimeinen etappi alkoi. Ja kello 21.45 saavuimme Muscatiin.

Nyt pakko lopettaa,jotain lounasta saatava (täällä siis kello kohta 11) ja tarina jatkukoon sen jälkeen.

maanantai 12. joulukuuta 2011

11 yötä...

Kuten otsikkokin sen jo sanoo, yksitoista yötä lähtöön ja...hmmm... ei kyllä jännitä vielä pätkääkään vaikka kaikki sitä jaksavat koko ajan kysellä :) Enemmän huolettaa että loppuuko aika kesken vaan saanko tämän valloillaan olevan kaaoksen purettua siihen mennessä.

Oman jännitysmomenttinsa toi viime viikkoinen hammaslääkärikäynti; juurihoitoa vielä ennen matkaa!! Auts, mutta onneksi nyt eikä vasta muuton jälkeen. En ehkä haluaisi ihan äkkiä tehdä tuttavuutta paikallisen hammaslääkärin kanssa kun täällä Suomessakin saa melkein purra lääkäriä sormesta, on se sen verran kamalaa. Noh, toivotaan että hampaat saadaan hoidettua.
Koiran muuttokin on melkein selvää. Muuttoviikolla on vielä aika kunnan eläinlääkärille joka lätkäisee virallisen lähtöluvan. Tänään otettiin tuntumaan miltä tuntuu olla lentoboxissa lukkojen takana ja jee, hyvin mein koiruus sen klaarasi :) Liekö kaulassa oleva feromonipanta auttoi asiaa,en tiedä. Toivottavasti meijän koiruus saa pannan myös koneessa pitää eikä käy kuten jollee koiralle joka oli omasta pannastaan joutunut koneeseen mennessä luopumaan. Tältä siellä häkissä sitten näytti:

Mutta muutenhan muutto pitäisi olla ainakin teoriassa hyvällä mallilla. Kaikki huonekalut on kaupattu,vielä kun ostajatkin pitävät lupauksensa ja tulevat tavarat sovitusti noutamaan. Laitan myöhemmin kuvaa että miltäs täällä sitten näyttääkään kun kaikki on poissa :) Rapussa odottaa kauhea pino tavaraa joka pitäisi jollain ilveellä mahtua matkalaukkuihin mutta enpä tohdi siitäkään stressiä ottaa, jos ei mahdu niin sitten menee anopin varastoon odottamaan seuraavaa lomamatkaa Suomeen. Pojan leluistakin päästiin yhteisymmärrykseen ja näyttäisi kaikki tarvittava mahtuvan mukaan.Ja joululahjojakaan ei sovi unohtaa. Onneksi sukulaiset tietävät muutosta ja lupasivat vain jotain helposti mukanavietävää ostaa lahjaks.
 Vielä kun saisi itselleen taottua että ei, sinä et tarvitse enempää pokkareita/uusia vaatteita mukaan mutta se nyt on vaan liian helppoa istua sohvan nurkassa ja klikkailla facebookin kirppari-ilmoituksia ja ostella vaan :D Tätä kauttakin haluan välittää kiitokseni niille kaikille ihanille ihmisille jotka ovat pitkin kesää ja syksyä ostelleet asuntoa tyhjäksi. KIITOS, en tiedä mitä olisin tehnyt ilman sitä palstaa!!

Näihin kuviin ja tunnelmiin,palailen vielä ennen muuttopäivää joka siis on 22.12.