8 hyvää syytä

Mä en ymmärrä!

Okei,on paljonkin asioita joita mä en ymmärrä enkä tuu ikinä ymmärtämäänkään niihin nyt pureutumatta mutta se,mitä mä en nyt ymmärrä on se, että MIKSI mun pitää lähes joka ihmiselle perustella erikseen MIKSI mä haluan muuttaa Maltalle??

Siis,kuuluuko se asia kenellekään muulle kuin omalle perheelle? (Toisin kuin joku luulee,koko perhe ON tämän muuton takana,ei ole pelkästeen akkojen hapatuksia) Me voidaan muuttaa vaikka pohjoisnavalle ilman että meidän tarviisi kelleen selitellä että miksi.

Viime postauksessa jo mainitsin tästä kevyehköstä vastatuulesta. Noh, juniori on antanut asian olla eikä ole uudelleen alkanut protestoimaan. Mä veikkaisin kyllä että se hetkellinen protestointi johtui vain kaverista joka ei haluisin Juniorin muuttavan.
Palatakseni sitten tähän Iso-Pomon marinaan muutosta.
-Maltalle? Miksi sinne? Eihän siellä ole mitään?

Öö..tota joo...

Kuinka moni on käynyt Soharissa ja asunut täällä viikkoa kauempaa? Onko täällä mitään? Yli vuoden sai odotella sitä ainoaa asiaa joka itseä liikuttaa eli se kuntokeskus.

Mä listaan nyt vielä tähänkin asioita joita olen muillekin kertonut muuton syyksi ja aivan sekalaisessa järjestyksessä.

-Terveyspalvelut Taso täällä on aivan haitarista kuten olen todennut.
-Koulutus Musta koululaisilla PITÄÄ olla kunnon koulukirjat ja läksyjä, riittääkö se että piirrellään perhosia kaiket päivät
-Koira Eläinlääkäri toisella puolella maata ja joka päivä sama lenkkikuvio kun compoundin ulkopuolelle ei sovi mennä kävelee. Nice. Koiruus lihonut +5kg reilussa vuodessa.
-Ruoan kalleus Sanokoon kuka mitä sanoo mutta ruoka täällä ON kallista. Okei,muut asumiskulut ovat vähän mutta on musta kyllä aika paksua maksaa joka kauppareissulla +100€. Eilen meni 77 rialia viikon ostoksiin. Kuka hullu maksaa juustosta 150g:n paketista melkein 4€?? Törkeetä.
-Työ Tätä ei kaikki usko mutta olen valmis töihin. Jos täällä ei asuisi niin itseään täynnä olevia ihmisiä (siis tällä alueella) niin ehkä mä olisin jaksanut olla.
-Intialaiset tai pakit tai ihan mitkä vaan. Miksi ne haisee ja miksi ne tuijottaa? Mitä niille opetetaan lapsena,ei mitään. Näetkö paljon länsimaalaisia lapsia joiden tuijottamiseen ja sormella osoittamiseen eivät aikuiset puuttuisi? Joo en minäkään. Mutta että aikuisena ja suu auki, voi hyvää päivää!
-Julkinen liikenne Olet jumissa kotona jos et halua kulkea taksilla tai ei ole autoa. Et sä lähde täällä fillarilla käymään missään minne normaalisti menisit. Malta, aah.. kävelyetäisyydellä niin monta kaupunkia etten osaa edes sormilla laskea. Tai että bussit kulkee normaalisti. Plus että täällä, ei nää apinat osaa ajaa. Mistä lie voittaneet ajolupansa.
-Vapaus mennä ja kulkea. Toissa päivänä luin että kaveri Suomessa oli menossa paikalliseen parille. Menetkö sä täällä coffee shoppiin teelle? Juu en. Maltalla mä voin mennä olkapäät piilottamatta ostamaan kaupasta pullon punkkua.

Ehkä noi riittää. On pari muutakin syytä, ovat sen verran henkilökohtaisia etten ala ruotimaan. Mutta sanottakoon että liittyy sukulaiseen (joo,juuri siihen,tiien ketä ajattelette!) ja miehen työhön jossa,sanotaan näin, kannattaa aina varautua pahimpaan ;)

Mä sain tänään varmaan taas paskin mutsi-tittelin kun skippasin juniorin koululta uintigaalan ja meninkin omaan jumppaan sen sijasta. Mutta urheilupäivästä oppineena,siellä tuntee itsensä vaan tyhmäksi pönöttämässä ja jauhamassa tyhmää small talkia. Mä en vaan jaksa nähdä niitä ylipirteitä hollantilaisia ja ausseja.. puistatus..

Pari päivää niin on loma. Onko se sit kevätloma? Hmm.. Normisti mä juhlisin että jee,saa nukkua mutta mä en viitsisi vaihtaa noita mun jumppakuvioita illalle koska ne tunnit ei oo sit samoja. Joo,must on tullu jumppahullu. Mä käyn nukkuu muistellessa askelkuviota ja fiilistellessä pumpin biiisejä. Hoitoon koko akka :D

Luvassa voimistuvaa vastatuulta

Ennemmin tai myöhemmin se oli odotettavissa, nimittäin juniorin purnaus tulevaa muuttoa kohtaan. Tähän asti ajatus taas uudesta maasta ja intialaisista eroon pääsystä on ollut ihan ok ajatus, tähän viikonloppuun asto. Liekö syynä se että juniorin (paras?) kaveri jolle vasta valkeni meidän muuttoaikeet, ei riemusta hyppinyt asiasta kuullessaan ja todennnäköisesti myös juniorilta kysellyt syytä moiseen muutokseen.

Eikä kuulemma ole ainut joka ei lämpene muutolle. Miehen pomoista isoinkin oli alkanut epäilemään meidän suunnitelman kannattavuutta (eli mies asuisi täällä mutta "lomailisi" Maltalle) ja kysellyt saako sitä vaimon päätä käännettyä. Kuulemma vaihtoehtoja löytyisi muitakin mutta myöhemmin. Juu ei kuule, tämä vaimo ei halua uhrata mielenterveyttään paikassa jossa normaalien asioiden hoitaminenkaan ei luonnistu ja kuten mainittu, paikallisetkin luottavat terveydenhoidossa ihan muihin kuin paikalliseen tasoon. Ja mun luottopisteet työnantajaa kohtaan ropisevat päivä päivältä ja salaa mietinkin että mikähän olisi ollut tämä iso-pomon vaihtoehto SITTEN JOSKUS? Muutto Dubaihin joskus viiden vuoden päästä?? Öö, sori mut ei kiitos. Kaikella kunnioituksella kaikkia Uae:ssa asuvia kohtaan, samaa schaissea se olisi mutta hieman eri paketissa. Vaihtoehtona sielläkin epätoivoisen kotirouvan ura ja suppea seuraelämä. Oonko mä nyt jotenkin sulattanut aivoni täällä helteessä mutta musta olisi oikeasti kiva tehdä jotain töitäkin joskus?!

Eikä vuokratakuun maksaminenkaan suju niinkuin käsikirjassa ja Oikeassa Elämässä :/ Viikko sitten tehty payment ei vaan ikinä halunnut lähteä miehen tililtä ja uusi vuokraisäntä kyselee depositin perään. Kiva laitella viestiä että juu sori, täällä kun ei mikään toimi kuin elokuvissa.

Ja tänään selvisi sekin pikkuasia että ilmeisesti pitää sitten kuitenkin ajella koiruuden kanssa Muscatiin verikokeisiin kun ei kuulemma täällä välttämättä eläinlääkäri voi ottaa rabies-verikoetta jotta se olisi pitävä myös kohdemaassa. Sanonko että F**k!! Tää menee niin älyttömäksi jo että pelkän kokeen takia sitten ajellaan taas yli 200km yhteen suuntaan..

Tekisi melkein mieli jo lyödä hanskat tiskiin ja vetää häntää koipien väliin ja alistua kohtaloonsa asumaan täällä mutta eih, kyllä mulle oikeasti mielenterveys ON aika tärkeä asia. Onko liikaa vaadittu sellainen normaali elämä? Ei kai. Ai niin,kerroinko jo että mun posteja on hävinny?? Saatiin tuossa joku aika sitten iso postipino kotia (no eihän siinä ollu kuin 4kk:n postit..) ja ihmettelin kun ei kirjekavereista ollut kuulunut mitään. Kyselin sitten s-postilla että mikäs on status kirjeiden kanssa, ootko ylipäänsä lähettänyt mitään ja katos, Skotlannista olisi pitänyt tulla KAKSI kirjettä?? Joo,kuten arvaatte niin kumpaakaan en niistä saanut. Syykin selvisi. Postilokeron varsinainen haltija on antanut avainta meidän lisäksi myös muille laatikon käyttäjille eikä nää apinat sitten voi palauttaa postia oikealle omistajalle. Kiva. Varmaan lukeneetkin. Eihän se haittaa että päällä lukee ihan muu nimi kuin Ähläm Sähläm mutta on niin kiva kuori ja postimerkki et tää on varmaan mulle. Toivottavasti oli kivoja kuulumisia!

Enkä mä ymmärrä miksi mulla on taas kurkku kipeä :( Silleen niellessä sattuu toiselle puolelle. Mulla oli kyllä joskus opiskeluaikoina samaa eikä sieltä mits löytyny mutta näin jälkikäteen miettiny et voipi olla että johtui homeesta silloin. Merkkarin asuntola kun ei ollut niitä puhtaimpia asuntoloita. Mutta eihän täällä voi olla hometta, eihän? Lintu, joka terrosisoi kylppärin kattoa käyden repimässä sieltä putken eristystä kyllä löytyy mutta hometta?? Tosin,mähän en juuri ikinä ollut Suomessa kipeä ja nyt on koko ajan jotain flunssaa päällä...

Jumpalla sentäs oon jaksanut hyvin käydä ja oikein odottaa et koska pääsee taas. Tän päivän Jamin askelkuviot oli kyllä niin friikit ja koko ajan piti heilutella päätä ja mulle tuli ihan pömelö olo siitä. En tiie oliko verensokerit alhaalla vaiko nesteytys pielessä mutta ei menny ihan putkeen. Onneksi osaan sentään nauraa itselleni kun siellä salissa koikkelehdin ihan omiani. :D

Noh, toivotaan että tuulensuunta vaihtuu täälläkin pian ja uskaltaisi ihan kunnolla ajatella sitä muuttoa jo.

Unohtaisin varmaan päänikin jos..

Heh,ihme ettei kukaan huomauttanut asiasta että mähän yritin pinnata tuossa haastetehtävässä :D Kävin Hiekkalaatikolla kurkkimassa millaisia vastauksia sinne oli ilmaantunut ja huomasin että enhän mie vastannut ollenkaan niihin 11 asiaan minusta vaikka ne olivat ne joita itse asiassa mietin ekana. Noloa,joo.. Tulkoon ne sitten tässä :)

1. Monelle tulee yllärinä että olen itse asiassa 7 päisen sisaruskatraan pahnan pohjimmainen. Kun ei kuulemma muilla kuin uskovaisilla ole niin monta lasta ja ei,emme ole lestadiolaisia.
2. Mä innostun uusista asioista tooosi nopeasti mutta oon huono saattamaan niitä päätökseen. Käsityöt on pahimpia,ehkä mä joskus saan tuon verhon virkattua.
3. Pohjimmiltani mä olen kissaihminen. Ehkä se johtuu siitä että mä voisin samaistua niihin ja löytää itseni jostain uuninpankolta nukkumasta.
4. Mä en tykkää ajaa yöllä. Etenkin jos on kauheasti rekkaliikennettä.
5. Olen ehkä maailman huonointa seuraa jos katsotaan elokuvia. Mua jaksaa pääsääntöisesti kiinnostaa vain yksi genre eikä mies innostu rom-kommeista silleen pidemmän päälle.. :)
6. Lempisuklaani on Daim. Sitä pitää aina rahtaa lentokentiltä kun ei täältä saa.
7. Musta on tullu jumppahullu :D Ettei mene överiksi, niin pidän viikonloput vapaata mutta jo perjantaina alkaa olee polte et josko ees salille pääsisi.
8. Rehellisesti sanoen, mä olen kyllä siinä määrin viinalle perso etten voisi kuvitella asuvani tällaisessa arabimaassa jatkossa. Mä en ole täällä käynyt missään ravintolassa, en kertaakaan. Eikä kyse olisi siitä että menisin vetää perseet sinne,ei mits sellaista. Voin vaikka istua yhden oluen kanssa siellä koko illan ihmettelemässä.
9. Mua ei millään tavalla kiinnosta matkustaa Jenkkeihin. Ei vaan iske se maa olleskaan.
10. Mä lasken aina nukkumaan mennessä et monta tuntia ehtii nukkua ennen kuin kello soi.
11. Jahka joskus saan laihdutettua sen 20kg, otan sen kunniaksi tatuoinnin.Se on jo suunniteltu. Ja sen lisäksi mulla on suunnitelmat kolmeen muuhunkin tatskaan: rintaan,nilkkaan ja jalkapöytään. Sitten joskus :)

Sellaisia "paljastuksia" Ei varmaan kaikille ollut tuttuja.
Jottei menisi vaan paljasteluksi,kerrotaan myös siitä keskiviikon juhlasta myös. Niin,joku varmana arvannut että jumpan takia ei oikein tuo istuminen ollut herkkua. Tuli innoissaan ladattua Pumpissa pikkasen liikaa painoja ja mulla oli persukset ja reidet niin tukossa aina loppuviikkoon asti. Mutta oli se sen arvoista :) Ihanaa että olivat ottaneet tässä kuussa sen pumpin aamutunnille.

Se juhla puolestaan.. Mä päädyin leipomaan hannatätejä. Siitä tiie et onko ne niin perinteisiä mutta en jaksanut karjalanpiirakoita tehdä eikä juniorikaan asiaa puoltanut. Mä olin aika huonosti valmistautunut koko juttuun kun muihin vertasi. Ei pöytäliinaa, ei mitään muita koristeita kuin lippu ja yksi kirja. Aika ankeata. Ausseilla oli koko telttakatos krääsää täynnä. Korealaisilla soi Gangnam Style ja banderolli joka esitteli Korealaisia tuotteita. Saksalaisilla lippua ja muuta koristetta. Siinä me nökötetettiin Iranin kanssa, molemmilla vain omat tuotteet nenän edessä. Hävetti.
Alkoi jo ärsyttää kun "isommat" maat käveli banaanit kainalossa ohi ja loi sääliviä katseita pientä Suomea kohtaan. Aussi naureskeli päin naamaa hannatädeille ja epäili tokko niitä kukaan ostaa,ei tosin ääneen sanonut. Miksi ihmisten pitää käyttäytyä noin? Kukka se on rikkaruohokin ja jos olisi edes vähän paremmin infottu illan kulusta niin olisi ollut helpompi valmistautuakin paremmin. Noh,se siitä,eipä tarvii enää sinne mennä.

Maltallekin on vuokratakuu maksettu eilen. Sokkona asuntoa näkemättä. Hyvä se on, pakko olla :)

Heippa,mä häivyn nyt pihalle.
 

Haaste on heitetty

 

Hip hei, se olisi vähän niinkuin lauantai täällä vaikka oikeasti siis kalenteri sanoo että torstai. Mutta kuten ehkä moneen kertaan todettu, täällä nää viikonloput menevät vähän totutusta poiketen.

Eilen oli kansainvälinen iltama pojan koululla ja tällä kertaa yllätin sekä itseni että varmaan muutkin menemällä sinne :D Mutta palaan tähän aiheeseen kohta..
Samoin toinen viikon "pääasia" on se että tänään jo istahtaminen sujuu paremmin :) Syy miksi se ei niin helppoa ollut menneinä päivinä,löytyy myöskin alempaa.

Mutta ensin tämän postauksen ykkösaiheeseen eli HAASTEESEEN  :)
Aada on omasta blogistaan haastanut mut vastaamaan kysymyksiin ja tarkoitus olisi myös jakaa haastetta eteenpäin 11 bloggaajalle mutta koska mä en ole niin perehtynyt kauhean moneen blogiin,niin katsotaan mitä saadaan aikaiseksi.

Ensiksi haasteen säännöt eli:
1. Jokaisen haastetut pitää kertoa 11 asiaa itsestään.
2. Pitää vastata myös haastajan 11 kysymykseen.
3. Haastetun pitää keksiä 11 kysymystä uusille haastetuille.
4. Heidän pitää valita 11 bloggaajaa, joilla on alle 200 lukijaa.
5. Sinun pitää kertoa kenet olet haastanut.

Katsotaan millaisia meheviä paljastuksia saankaan aikaiseksi :)
Minulta kysyttiin seuraavaa:

1. Mitä lukemaasi kirjaa suosittelisit muillekin luettavaksi?

 - Mä luen aikas paljon kaikenlaista hömppää mutta jos on vähänkään kiinnostunut muista kulttuureista niin Jasmin Darzdikin Iranilainen tytär oli aika hyvä. Jotenkin olen itse mieltänyt Iranin samanlaiseksi arabimaaksi.

2. Mitä sinulle tulee mieleen sanasta "maaliskuu"?

 - Tippuvat räystäät tuli ensiksi mutta eikös se ole vähän aikaista niille?

3. Mistä ammennat ideoita sisustamiseen?

 -  Netistä ja lehdistä, joskus voi jokunen idea jäädä päähän huonekaluliikkeistä ja kavereilla vierailuista

4. Viimeisin hankintasi kotiisi?

 - Hmm, keittiöpuolella taisi kyllä olla sähköinen sitruspuserrin mutta muuten taitaa mennä johonkin lakanaosastolle

5. Minkä uuden asian haluaisit oppia?

 - Olemaan sosiaalisempi ja luottamaan omaan kielitaitooni enkä turhaan miettimään keskustellessa oikeita prepositioita ja verbin taivutuksia.

6. Mitä tämä päivä on pitänyt sisällään, millainen se on ollut?

 - Aamulla ylös kymmenen maissa,aamupala,koira ulos,surffailua,pojan kaverin lahjan kääriminen ja repun pakkaus,miehelle lounas, bbq-kutsun vastaanotto ja naapurille salin esitteen vieminen,lupasi lähteä lauantaina kokeilemaan Jamia :) Muuten voisi sanoa että normi päivä mutta tullut paljon enemmän puhuttua englantia kuin yleensä..

7. Ostoskärry vai ostoskori?

 - Sekä että. Mottona ollut aina että älä osta enempää kuin jaksat kantaa mutta pikkuostoksille kori,isommille ruokaostoksille kärry.

8. Minkä elokuvan olet käynyt katsomassa viimeksi teatterissa?

 - Hmm, joku lastenleffa taisi olla.. valkoinen gorilla tmv.

9. Kuinka kauan olet kirjoittanut blogiasi?

 - Tuhannen ja yhden yön tarinoita on ollut pystyssä reilun vuoden, aloitus taisi olla marraskuussa 2011.

10. Lempparivärisi?

 - Varmaan kyllä tylsä musta. Tosin,vihreä on myös mieleinen ja turkoosi

11. Lempisanontasi?

 - Mä sanon nykyään joka asiaan että "just".. :D

 

 

Sellaisia siis. Hetken tutkittuani asiaa, löysinkin muutaman bloggaajaan jolle siirtää haaste ja koska kaikki näyttävät asustelevan jossakin muualla kuin ei-Suomessa, niin olkoon kysymyksetkin sen suuntaisia.

 

1. Onko nykyisessä asuinmaassasi jotain joka saa sut todella näkemään punaista,mikä ei vaan toimi?

2. Vai onko joku asia niin hyvin että se pitäisi olla myös Suomessa?

3. Paras ruoka maassasi?

4. Entä mitä ET suuhusi laittaisi?

5. Oma vinkkisi expatiksi lähtijälle?

6. Paluu Suomeen, onko se mahdollista tulevaisuudessa vai jäätkö sille tielle?

7. Oletko mielestäsi muuttunut ja mihin suuntaan ulkomailla asuessa?

8. Jos nyt olisi pakko muuttaa jonnekin eikä Suomea lasketa niin minne?

9. Edelliseen liittyen, miksi?

10. Ruisleipä vaiko paikallinen leipä?

11. Onko maassasi joku sanonta jota olet itsekin alkanut käyttää?

 

No niin, ja sitten ne "onnelliset" joille pallo lykätään ovat seuraavat blogien pitäjät/blogit

 

- Madame Kissankulma

- Kuwaitin kaunotar

- Diplomatiaa ja paskoja runoja

 

(kuten sanottu,mä en juurikaan seuraa kovin montaa blogia..)

 

Lupasin palata muutamaan aiheeseen blogin lopussa mutta enpäs palaakaan vaan jätän ne aiheet toiseen kertaan, samoin kuin Koh Samui-kuvina saa odotuttaa itseään. Kuvat ovat kyllä siirretty koneelle mutta en ole saanut niistä tehtyä kollaaseja vielä joten tulossa, tulossa.. insallah ;)

Greetings from Koh Samui!

Hip hei täältäkin taas :) Tarkoitus oli saada vielä helmikuun puolelle päivitys mutta hups,kello onkin taas yli puolen yön. Höh.. Olkoon tämä sitten maaliskuun eka postaus.

Maaliskuu. Kuulostaa niin keväiseltä. Facen kautta olen lueskellut kuinka frendit iloitsevat rännien lotinasta ja ensimmäisistä kärpäsistä ikkunoiden välissä. Mistäs täällä voisi iloita? Siitä että lämpötilat lähtevät kohta hurjaan nousuun,vai? Heh,ehkei kuitenkaan.

Kuten varmaan osa teistä muistaa, olimme vast'ikään lomailemassa. Tähän päivitykseen en taida jaksaa kuvia liitellä mutta teenpä sitten vaikka oman Samui kuvina-pläjäyksen kunhan ehdin.
Mutta oli kiva loma kaikin puolin.

Matkaan starttasimme siis 13.2,yölennolla kohti Bangkokia Oman Airilla. Kone oli aavistuksen myöhässä mutta silti meillä sattui hyvä tsäkä ja pääsimme jatkamaan Bangkokista aiemmalla koneella kuin olimme varanneet. Ja tämä siitä seikasta huolimatta että emme suoraan Muscatissa voineet tsekata matkatavaroita jatkolennolle vaan ne piti hakea itse ja toimittaa eteenpäin. Ovat muutes aikas hauskoja nuo Bangkok Airwaysin potkurikoneet ;)

Hotellin kanssa oli vielä lisäsähläystä perillä. Omasta mielestä olin varannut meille deluxe-huoneen jossa sohvan saa muutettua lisävuoteeksi mutta sellaista ei perillä odottanutkaan vaan jouduimme sitten pojalle ottamaan lisävuoteen joka maksoi mansikoita :( Liekö tämä huonebuukkaus vaihtui siinä vaiheessa kun oli nämä sählingit vaiko olinko vaan katsonut huonosti? Mutta tilaa oli ruhtinaallisesti tässä villassa jossa oli oma pieni pulahdusallas :D

Lomalla tuli syötyä hyvin (aah, tom kha kai on aivan ihanaa!!) ja junnukin veteli hyvällä ruokahalulla fried rice with chickeniä naamaan. Hieronnoissa kävin rannalla monta kertaa (thaihieronta maksoi 200 bathia, selkä/hartiasta sai maksaa 300-350bath),ja  manikyyrin kahdesti (a' 150 baht). Kävimme pelaamassa sekä minigolffia (jossa olin ihan paska) että jalkapallogolffia joka oli hauskaa :D Olin ainoa porukasta joka pelasi lenkkarit jalassa mutta silti tulos oli vain 91 tai jotain.
Kävimme myös katsomassa thai-nyrkkeilyä jossa tulin huijatuksi. Menin siis vasta puolivälissä peliin mukaan ja haksahdin ostamaan lippuni huijarilta ja peräti 200 bahtia kalliimmalla kuin olisi oikea ollut. Onneksi pääsin silti sisälle eikä tarvinnut uutta lippua ostaa. Syy jonka takia menin vasta perässä otteluun oli se että olin omineni katsomassa ladyboy-cabareeta. Se oli hauska :D Tosin, mua alkoi ärsyttää kuinka rahanahneita ne esiintyjät olivat. Esitys sinänsä on ilmainen mutta juomat maksavat  kolme kertaa enemmän (olut 300 baht kun normisti 60-100 baht) ja ainakin mulle tarjoilija ehdotteli suoraan että pitäisi sen tissien väliinkin tippiä laitttaa. Pah,sanon minä. Mutta suosittelen silti noita cabareita, ovat hauskoja. Olen joskus muinoin Suomessa nähnyt drag queen-esityksiä ja siitä jäänyt kipinä.

Kaikki kiva loppuu aikanaan ja kotia piti tulla. Olimme kotona maanantaiyönä puolen kolmen maissa,onneksi ei tarvinnut minnee lähteä tiistaina. Juniori sai koneesta jonkun vatsapöpön (herra joka normaalisti ei ikinä syö koneessa mits ja nyt kun söi,sai pöpön) ja jäi koulusta kotia sitten vielä keskiviikoksikin. Mulla itsellähän on ollut jo muutaman viikon nuhaa ja lomakin meni niistellessä, tänään kävin sitten viimein hakemassa antibiootit (joita en meinannu eka saada) koska tuntuu ihan siltä että poskiontelot tulehtuneet. Silmä nyt ainakin on ollu pari päivää tulehtunut. Toivottavasti alkaa tropit sen verran purra että lauantaina pääsee jo jumpalle. Sen verran inhottavia lukuja vaaka näytti kotona plus ne valokuvat, H I R V E I T Ä!!! Tän seuraavan 3kk:n aikana pakko saada kiloja pois,aivan pakko!!!

Sohar hiljenee,silmiä painaa ja pää tahtoo jo tyynyyn. Hyvää yötä!