Vesi+kävely=JLOn pakarat

Tsippa dappa,siinä ne nyt sit ovat,kauan himoitsemani Easytonet :D Näillä kun tallaa menemään niin mullahan on kohta vähintään J-Lon pakarat :D :D

Ostosreissu Dubaihin toteutui sittenkin perjantaina. Tosin,aikaa oli vain yksi vuorokausi mutta siinä ajassa ehti hyvinkin tuhlata omaisuuden Mall of the Emiratesille. Kaikki tarvittava löytyikin sieltä ja kotia päätyi uusien lenkkareiden ohella parikin uikkaria ja pientä päivitystä jumppavaatteisiin. Hmmph,eli hyvästi tekosyyt miksi sinne salille ei voisi mennä... Nyt on taas hyvä mieli uusien ostosten parissa :D

Pari "tunnelmakuvaa" matkalta:

 Eli tämä on jostakin väliltä Dubai-Sohar. Kovin pitkää pätkää tällaista aavikkoa ei matkalla ole mutta on se aina yhtä kivan näköistä.
Kuvassa näkyvä valopilkku ei oo sit aurinko,räpsin kuvia autosta puhelimella ja mikä lie heijastus tuli kuvaa.
Kameleita ei just kuvaan sattunut mutta niitäkin matkalla näkyi,osa aidan väärällä puolen.. Täällä siis samanlaisia aitoja kuin Suomessakin pitämässä "paikalliset hirvet" pois ajoradalta.

Tässä taas vallitseva ulkolämpötila. Nyt on siis vielä viileätä tuolla aavikollakin,vain +42 astetta kun ihan kesällä sekin lämpötila nousee 50 asteen paremmalle puolelle.
Käden kun laittoi ikkunasta ulos niin mukava lämmin henkäys tuntui. Pysähdyttiin tankkaa auto niin ekaa kertaa elämässä tunsin kuuman tuulen :) Normisti tottunut siihen että tuuli on se joka viilentää ihoa mutta nyt tuli sellainen olotila että olisi astunut vaatteet päällä saunaan...





Sellaisia siis viikonvaihteelta.. Tänäänhän on maanantai ja mitäs mitäs,vaakapäivä..

No joo,laskua ei siis tällekään viikolle ollut luvassa :( Aamulla vaaka näytti +100g viime viikosta mutta enpäs kirjaakaan tuota minnee. Tosin,oljenkortena voisin pitää että viime viikollakin otin viralliset lukemat vasta tiistaina joten jos huominen vaakareissu näyttää miinusta niin sen voi kirjata ylös ;)

Tässä huomaa taas miten tärkeätä veden juominen on! Syömiset pysyivät aika hyvin hanskassa Dubaista huolimatta (aivan ihana kiinalainen ravintola siellä,nams nams :p) mutta vettä ei tullut juurikaan yhtään juotua. Ja täällä varsinkin se kostautuu heti. Tänään oon taas muistanut vesituoppiani täytellä ahkeraan ja sen huomasi kyllä vaa'alla illalla suihkun jälkeen. Hups...niin siis pakkohan se oli käydä kurkkaamassa näin ennakkoon uskaltaako huomenna mennä :D

Pojalla oli koulun jälkeen kaveri kylässä pelaamassa pleikkaa ja leikkiis legoilla ja syrjäkorvalla kuuntelin kuinka tuo englannin taitonsa kanssa pärjäilee. Ja hiisi vieköön, vaikka lauseista tuppaa verbit puuttumaan vielä niin kyllähän se asiansa perille sai :D I'm so proud of him <3
Siinä vierähti taas yksi iso kivi sydämeltä pois kun kävi ilmi että hyvinhän tuo poikanen tänne on sopeutunut. Joka päivä on joku kaveri hakemassa ulos ja koulukin sujuu ihan ok. Viimein tääkin tyhmä mutsi tajusi opettajan spelling testien idean; oppilaathan saavat aina edellisellä viikolla seuraavan kerran sanat jotka opetella. D'oh,kyllä tunsi taas itsensä daijuksi... Nyt jos ei poika sanoja muista niin eipä ainakaan voi treenauksesta syyttää!

Kaksi aamua niin on taas viikonloppu. Kuukausi niin koulussa taas school holiday. Ja siitä kuukausi niin loppuu kokonaan ja lomalle Suomeen lomps :D

Läskiä,hypnoosia ja pieniä iloja

Luvassa siis läskipäivitys... Annetaan kuvan kertoa:

Eilenhän oli maanantai mutta en halunnut uskoa vaa'an näyttämään koska yöunet olivat aika kehnohkot edellisenä yönä ja sehän tunnetusti vaikuttaa myös painoon. Varmuuden vuoksi tsemppasin eilen oikein kovasti ja tehostin veden juomista mutta uskottava se oli, ei tiputusta kuluneella viikolla :(

Kuka käski leipoa iltapalalle skonsseja ja ahneena vetää niitä kaksi?
Kuka käski tehdä maailman parasta pannaria ja sitäkin ottaa ahneena kaksi palaa?
Kuka käski juoda mieluummin olutta kuin vettä?
Kuka iski mun persuksen sohvan nurkkaan sen sijaan että olisin raahannut sen lenkille/salille/altaaseen???

Valintoja,valintoja..Sen kultaisen keskitien löytämistä olisi treenattava ja paljon mikäli haluan joskus painostani sen 30% pudottaa. Miksi se läski ei lähde samalla valonnopeudella kuin on tullutkin? Tuntuu ettei tarvitse kuin haistaa suklaata niin johan alkaa housut kirraamaan ja tekee mieli vetäistä ne "pieruverkkarit" (facekaverilta lainattu ihastuttava sana :D ) jalkaan jotka antaa kaiken anteeksi.
Pitkäjänteisyys ei oo ikinä ollut mun valttikortti mutta kaipa sitäkin voi harjoitella. Kuten hypnoosiin vaipumista.. Latasin netistä muutaman harjoitteen ja sitkeästi mun kroppa vastustelee sitä transsiin menoa,ehkä sama idea on noissa läskeissäkin ja nekin vastustelee yhtä lujasti. Kunhan sinne transsiin vaivun tuon vartin harjoitteen aikana niin ehkä sitten ne läskitkin alkavat siitä karisee :) Jos jolle kulle nyt heräsi polte tuohon hypnoosiin niin täältä löytyy ohje vartin nirvanaan :D

On tässä nyt jotain kivaakin tapahtunut vaa'an lukemista ja Dubain peruuntumisesta (taas!!) huolimatta. Muutama päivä sain ihka ensimmäisen aidon älypuhelimen, Blackberryn :D Oih tuota uuden uutukaisen luurin riemua ja räpellystä. On vaikkas ja mitä ihqua toimintoa,Whatsuppia ja kaikkea..Harmi vaan että juuri kellään kaverilla ei BB:a ole ettei pääse chattailee ilmaiseksi. Nyt on ihan sellainen fiilis uuden luurin kanssa että pitäisi päästä jonnee julkiselle paikalle sen kanssa räpeltää, uutena ylpeänä omistajana :D Heh,suht juustoa touhua..Mutta pieni se on pienikin ilo vaikkakin sen saamiseen tarvitaakin materiaa...

Arabialaista kauppameininkiä

Ei, en valitettavasti tule tässä jutussa kertomaan tyypillisestä arabialaisesta basaarimeiningistä tinkimisineen ja kahvin juomisineen vaan ihan tuikitavallisesta ostosreissusta kauppakeskukseen. Täällä tuo  kauppakeskus-nimike saattaa tosin välillä olla  yliampuvaa, on nimittäin nähty pienen pienen kulmakaupan ikkunassakin teksti shopping centre :D

Mutta siis, kuten arvata saattaa niin viime viikonlopun Dubain reissu jäi tälläkin kertaa haaveeksi :/ Lauantaina pyörähdettiin kyllä pojan kanssa Centrepointista hakemassa synttärilahjaa luokkakaverille ja taas kerran totesin että noup, ei kokouikkareita. Kuin sattuman kaupalta löysin kaksi paria toppibikineitä (onks ne jotain tankineita..tai jotain) joista toinen oli vielä oikeaa kokoa joten hätävaraksi ostin sitten sellaisen, hintaan 3 OMR.  Ja noh,onhan SEKIN parempi kuin tuo klooriveden raiskaama riepu jota tähän asti olen päälläni pitänyt ja varmaan pelkällä tahdonvoimalla saanut sen päälläni pysymään,sen verran löystynyttä tuo elastiini kyllä on jo!

Asiaan,eilen sitten mentiin "ajan kanssa" ruokaostoksille ja Carrefourhan sijaitsee Safeer Mall-nimisellä "ostarilla" joka sisältää erinäisiä kauppoja,kahvilan ja pikaruokaa kahdessa tasossa. Alakerrassa on siis tuo Carre,lukuisia tuoksukauppoja jotka haisevat (yleensä tuoksuvat mutta tässä tapauksessa haju on aivan liian voimakas omaan nokkaan) , muutama puhelin- ja kultakauppa. Ja joitain muitakin epäoleellisia. Yläkerrassa on pikaruokalat,desibelit ylittävä lasten leikkipaikka, sisustustarvikeliike (ainakin kynttilöitä oli niin maan pirusti),kenkäkauppa ja yksi ainokainen vaateliike. Toiveikkaana suuntasin sinne etsimään niitä uikkareita mutta ainoa mikä jäi mielee oli puuterinväriset polvipituiset mummokalsarit :D Ei siis yhden ainutta kokouimapukua...

Joten back to business eli ruokakauppaan. Tiedättekö sen tunteen kun löydätte jonkun kivan elintarvikkeen josta muodostuu teidän lemppari ja itku-potku-raivarit ovat lähellä kun kyseinen tuote poistuu markkinoilta? Welcome to Sohar, täällä se on jo arkipäivää. Viime kauppareissulla huomattiin että ostamamme kahvilaatu oli poistunut. Onneksi sentään vastaava tuote oli tullut hyllyyn mikä ei niin itsestään selvää täällä ole. Suodatinpusseille ei ole näkynyt korviketta, kerran ne sieltä hyllystä bongasin mutta sen jälkeen en. Onneksi meidän keittimessä on kestosuodatin niin ei tarvitse alkaa pussien perään itkemään ja tutkimaan marttojen vinkkejä kuinka taittelet itse pussisi. Mutta nuo itkupotkuraivarit olivat aika lähellä eilen kun huomasin kilon rasvattoman maitorahkan hävinneen :(  Kauaa ei siis tuosta ilosta saanut nauttia,höh.. Samoin olen Bistoa etsinyt joka kauppareissun yhteydessä mutta aina siellä on vaan tarjolla vihreää purkkia. Eli Bisto on tuollainen kastikesuuruste ja sitä löytyy kolmena eri vaihtoehtona; paisti(punainen prk),kana (keltainen) ja kasvis (vihreä). Tulee hyvää kastiketta,vain vettä, Bistoa ja loraus kermaa sekaan. Toivossa on hyvä elää että vielä tuo punainenkin Bisto kauppaan palaa.

Onneksi sentään kauppareissun siivittämää tappiota hieman lievensi mehubaarista ostamamme juomat; 0,4litran pikari täysi soseutettua mansikkaa,kiiviä,omenanpaloja ja mitä vielä, päällä makeaa mantelirouhetta. Nams,on todella hyvää ja hinta hävyttömän halpa,vissiin jonkun pari euroa.

Uutta toivoa Dubain reissulle tälle viikolle. Pojalla on koulusta taas lomaa (school holiday) ja ennakkotiedosta poiketen lomaa onkin vain 28-29.4 eli hieman pidempi viikonloppu. Alunperin koulun sivulla oli että loma alkaisi jo keskiviikkona. Saapi nähdä kuinka poika itse ottaa tiedon vastaan, on ollut siinä uskossa että enää kaksi herätystä tälle viikolle ;)

Tässä kuvassa on muutes Sohar Roundabout. Kuten aiemmin olen sanonut,liikenneympyröitä täällä riittää ja jokainen niistä on koristeltu eri tavoin. Tämä taitaa olla se hienoin ja ihan tässä meidän lähellä eli jos kotona haluaa jonnee mennä niin tämän läpi pitää ajaa.

Sellaista tällä kertaa,nyt taidan itse siirtyä arabian pikakurssin puoleen jonka Ylen nettisivuilta löysin. Mies kyllä sen jo teilasi että turhaa moista opiskella mutta tuskin siitä haittaakaan on. Lähinnä kyllä itseänikin enemmän kiinnostaa se espanjan kurssi, joskus muinoin sitä Kotkan Opistolla melkein vuoden luin ja harmittaa suunnattomasti että kesken jätin. Koskaan kun ei tiedä koska sille kielelle käyttöä on ;) ;)



Jalluu,kossuu ja kaljaa...

Niin, ihan noin railakasta juomakulttuuria täällä Omanissa ei sentäs ole mutta jos jollakulla on vielä harhaluuloja liittyen arabimaihin ja alkoholiin niin nyt on aika kumota niitä.

Siis onhan täällä kuiviakin paikkoja, siis arabimaissa mutta nyt en puutu niihin vaan tähän Omanin tilanteeseen. Mitään baareja/pubeja täällä ei erikseen ole eikä kaupasta saa ostettua kuin alkoholitonta olutta (joka on muutes loistava janojuoma) sillä islamin uskonto kieltää alkoholin käytön. Täällä Soharissakin on ainakin kolme isompaa hotellia joiden yhteydessä olevasta ravintolasta alkoholia saa, itse en vielä ole niihin päässyt tutustumaan.

Mutta, ei hätä ole tämän näköinen. Jos "viinahammasta" kovin kolottaa niin onhan täällä ihan oma ravitsemusliike josta saa erikseen haetulla luvalla käydä tietyn summan edestä kuukaudesta ostamassa näitä virvoitusjuomia. Lupa haetaan Muscatista ja se paljonka saa kuukaudessa käyttää, määräytyy tulojen mukaan. Ilmeisesti siinä oli jokin prosentuaalinen osuus kuukausituloista.
Hmm, en kyllä ole kovin yllättynyt kun mies kävi eilen tuon luvan muiden asioiden ohella Muscatista hakemassa ja luvassa oleva maksimiostosmäärä on pienempi kuin olisi saanut olla. Mutta hyvin näytti silläkin pärjäävän.
Vertailun vuoksi, jos ajatellaan että alkoholi on täällä vähän niinkuin kielletty hedelmä niin silti yllättävän edullista; 24 tölkin(0,5/tlk) laatikko olutta 8 OMR eli 16€. Samoin väkevämmät menee kyllä Alkon hintoja alemmalla.
Joten ei kun kiskomaan :D:D


Jos ei nyt kuitenkaan, on tuossa alkossa liikaa kaloreita mun "budjettiin", yhdessä ainokaisessa oluttölkissä yli 200kcal!! Niitä kun parikin ottaa niin neljännes päivän kaloreista juotu...
Kovin kaksinen ei nyt ollut viime viikon pudotustulos, -200grammaa mutta täytyy olla tyytyväinen tuosta pienestäkin pudotuksesta. Olin jo aivan varma kaikkien synttäri- ym herkkujen jälkeen että nyt kosahtaa plussalle mutta huh,miinusta tuli. Taisin tuon yhtenä iltana punnitun tuloksen perusteella vieroittaa itseni myös vaa'alla ramppaamisesta, sen verran säikähdin lukemia ja yritän nyt uskoa että kerta viikkoon ON ihan ok tuossakin hommassa.

Nyt jos tähdet ovat suotuisat ja hyvät henget puolellamme, tällä viikolla pääsemme EHKÄ Dubaihin käymään. Olisi niiiin tervetullutta vaihtelua ja shoppailusormia syyhyttää, uudelle uikkarille olisi käyttöä. Mutta palaanpa siihen aiheeseen reissun jälkeen JOS tämä nyt vaan toteutuu :)

Sataa sataa ropisee

Kuten otsikkokin jo kertoi, täällä herättiin tänään sateiseen päivään joka on laskuissa toinen muuttomme jälkeen. Ekalla kerralla oli tosin satanut aamuyöllä/aikaisin aamulla mutta tänään tuota vettä tuntuu ropsivan pitkin päivää. Vielä mitään valtaisia millimääriä ei oo satanut mutta kivaa kuitenkin kun koko ajan ropisee. Normaalisti Suomessa ärsyttäisi vesisade mutta täällä sitä on kiva kuunnella :) Tilastotietona sen verran että kuulemma viime vuonna kesäkuuhun mennessä (jos en nyt väärin muista mikä ON paljon mahdollista..) oli satanut kolme kertaa ja koko vuonna sadepäivät taisivat jäädä reilusti alle kymmeneen. Harvinainen sääilmiö siis täällä :D

Torstaina siis juhlimme pojan 8-vuotis synttäreitä ja olisin niistä jo eilen kirjoitellut mutta kun ei tuo mokoma kamera suostunut siirtämään kuvia koneelle. Bileet olivat tänä vuonna pienet mutta kiva kun saatiin edes jotain juhlaa järjestettyä. Poika kutsui kolme kaveriaan paikalle joista onneksi kaikki pääsivät. Juhlat alkoivat klo 15 ja seuraavat pari tuntia menikin sitten meluisasti ja pienen draaman merkeissä.. Tuntuu noissa juhlissa aina tunteet kärjistyvän ja itkulta ja narinalta ei vältytty. Vielä kun oli pienoista ymmärtämättömyyttä aina välillä, ei tuo englanti itseltäkään aina niin hyvin taivu ja kumma juttu että perheen "native speakerit" sulkeutuivat työhuoneeseen meteliltä suojaan :)

Mutta tässä juhlien kuvasaldoa... 

Eli sankarin itsensä koristelema synttärikakku jossa tänä vuonna oli suklaapohjan välissä marjarahkaa kermalla (tähän väliin kommentoin että marjojen saatavuus täällä TODELLA huono,kalliita ja huonolaatuisia..) ja päällä kerman lisäksi mansikoita,vaahtokarkkeja, suklaamunia ja mansikkakastiketta. Nam,oli muutes oikein makoisaa mutta kuten aina, lastenkutsuilla kakkua ei ikinä mene.

Fetapiirakkaa a´la Marie

Tässä puolestaan suklaa-vaahtokarkkimuffinseja joululahjaksi saadusta muffinsikirjasta. Jeps,oikein makoisia nekin :P Siinä kirjassa on kyllä melkoisen monta reseptiä joita tarviis kokeilla mutta saapi nyt toistaiseksi olla ennen kuin olen saanut pakkasesta pois vanhojakin herkkuja. Muutenkaan ei viitsi kauheasti herkkuja popsia jos mielin kiloja saada pois mutta silloin tällöin saa vähän herkutella :D

Ja viimeisessä kuvassa juhlavieraat pöydässä ja kukaanhan ei tietenkään halua katsoa kameraan :) Mutta pöydän vasemmalla puolella Daniel (Hollanti/Ukraina), Jules (Texas), sankari pöydän päässä ja oikealla Stijn from Holland .

Täytyy kyllä sanoa että on se kiva ettei synttäreitä ole useammin kuin kerran vuodessa,melkoisen puhki tästäkin sessiosta taas :D

Täällä meidän asunnossa on alkanut pyörii ihan hulluna hämähäkkejä :(( Yök,yök ja YÖK!!
Eilen illalla yksi terririsoi sohvaa enkä voinut istua siinä koko iltana koska olin varma että siellä se hämis pyörii vielä. Vasta tänään saatiin se pois kun oli kipitellyt miehen jalan päällä ja siitä sitten huitaisi sen lattialle josta oli hipsinyt pojan tossuun. Enhän mie niihin tossuihin voinut koskea vaan mopin varren kanssa tökin molemmat tossut pihalle jäähylle :D En oo viitsiny tsekkailla et vieläkö se siellä tossussa on. Noh, siitä kun päästiin niin keittiössä niitä vilahti ainakin pari..Harmi ettei pojan ötökköimuri toimi, olisi sille meinaan hommia!
Tästä jotenkin kummasti hiipii mieleen se faktatieto että montako hämähäkkiä menee ihmisen suuhun nukkuessa jos sattuu suu auki nukkumaan??

-Ei,en olisi halunnut tietää mutta pakkohan se oli googlettaa ja yöks, mä teippaan suuni nukkuessa mikäli en ole omaa kiintiötä (eli 10 hämppyä) ehtinyt vielä syömään...



ps. tää teksti menee jotenkin hassusti vissiin tossa sivulla vaikka se tässä kirjoituskohdassa on ihan normaalin näköinen...outoa...jos se menee silleen niin älkää antako sen häiritä :)

Paukamia ja pettymyksiä ja pahaa mieltä

Mä siis niiiin inhoan hyttysiä!! Siitä lähtien kun mulle kehittyi joku yliherkkyys hyttysen pistoille ja pistokohtaan muodostui iso kutiava paukama niin en ole voinut sietää mokomia verenimijöitä. Suomen kesäillat olivat kivoja mutta hyttyset pilasivat nekin. Entäpä sitten täällä? Alkuun tuossa takapihalla sai istua ihan rauhassa mutta viimeisen kuukauden aikana noita iniseviä painajaisia on alkanut pyöriä kimpussa rasitteeksi asti. Tai noh,nyt huijasin...Eihän nää mokomat edes inise vaan hyökkäävät suin päin viattoman uhrin kimppuun ja kuppaavat jaloista. Ja pitkiä housuja ei viitsi pitää kun on niin kuuma enkä muista joka ilta jalkoja OFFillakaan hölvätä. Eilen laskin että noin seitsemän puremaa taitaa olla nyt tällä hetkellä :( Ja turha varmaan mainita että kutina ON järjetön. Allergialääkkeet ei juurikaan auta ja kortisonia ei taas viitsisi koko ajan laittaa sitäkään. Yöllä kiva herätä siihen että raavin itseäni kuin kirppuinen piski...

Tänään on muutenkin ollut tällainen päivä ts tällaiselle olisi tarvetta:

Eilen oli pojan kanssa taas pitkästä aikaa kunnon yhteenotto ja yllätys yllätys, aiheena oli koulu. Ei muka tullut kotitehtäviä,jep jep. Repusta kyllä löytyi moniste joka kieli että taas yritettiin kusta silmään minkä ehdittiin. Ja samaan syssyyn löytyi opettajan tekemä spelling test joka oli toisellakin kerralla mennyt päin honkia :( Julma mutsi kun olen niin päivän mottona oli että pöydästä ei nousta ennen kuin kaikki sanat listassa menee oikein. Ja noh,tappeluhan siitä tuli ja pahaa mieltä molemmille. Sanojen oikeinkirjoitus sentään taisi iskostua päähän.

Opettajalta oli tullut sähköpostia jossa sanottiin että pojalla lukeminen sujuu hyvin mutta ongelmana on ymmärtäminen. Ja korostettiin vielä ohjeita että hän antaa kotia lukemiseksi helppoja kirjoja joilla päästään alkuun. Ajattelin nyt sitten illalla tehdä kuten ope käskee ja nappasin kirjasen mukaan nukkumaan mennessä mutta siitähän se sota syttyi. Taas :(  Kun ongelmana tässä on se että kirjat ovat lapsen mielestä vauvamaisia koska sisältävät kuvia ja lyhyitä tekstejä. Yritä siinä sitten selittää rauhallisesti että kyse on vain sanastosta, joka olisi tärkeää osata.Ja vastaryöppynä huutoa että enkö muka usko että hän OSAA jo englantia...ÖÖÖ, en, en usko sillä todisteita siitä ei ole ja jos osaa parikymmentä sanaa niin hmmm, ei ihan riittävä pohja taida vielä olla. Ei ei ja ei, huutoa ja mekastusta,ovien paiskontaa ja nimittelyä tuli tuosta yrityksestä. Herran jestas, muksuhan käyttäytyy kuin pahinkin teini ja ikää mittarissa on vasta kohta 8 vuotta.

MISSÄ oon menny näin pahasti pieleen lapsen kasvatuksessa? MILLAINEN tulevaisuus meitä odottaa, sanotaanko nyt kuuden seitsemän vuoden päästä? MITÄ ihmettä me teemme tuon pojan kanssa???

Suoraan sanottuna ei siis kaikkein parhaimmat fiilarit oo taas tällä hetkellä. Suuria kysymyksiä pyörii päässä. Kiristys? Uhkailu? Lahjonta? Mitä niistä käyttäis? Vaiko kaikkia kolmea sopivassa suhteessa. Ymmärtääkö poika opiskelun tärkeyttä myös kotona jos takavarikoidaan läppäri? Saako se pojan vapaaehtoisesti tarttumaan englannin kirjoihin jos uhkaan perua synttärikutsut? Tarttuuko sanat paremmin päähän jos lupaan ostaa jotain kivaa palkinnoksi? En tiedä, nyt oon aika hukassa...

Huoh, oon edelleen sitä mieltä että perhevalmennuksessa pitäisi myös puuttua lapsen tulevaan kasvatukseen, tehdä vaikka testi kuinka käsittelet minkäkin ikäistä lasta. Niin ja testikysymykset koskevat tietenkin tuollaisia haastavampia yksilöitä. Voitaisiin tehdä joku kansainvälinen tutkimus että ovatko eri horoskooppimerkkien lapset kuinka erilaisia luonteeltaan ja sen mukaan "tähdätä" sopivaan synttärikuukauteen riippuen haluaako päästä helpolla vai uskaltaako kokeilla hieman ärhäkämpää tapausta.

Jotenkaan ei osaa nyt ees hehkuttaa sitäkään tosiasiaa että paino tippunut 0,7kg viime viikosta!

Leivontaa ja laiskottelua

Eilisen kauppareissun saldoa, pussi ruisjauhoja. Ja siitä se idea sitten lähti ja siinä NE nyt lepää, kasa omatekoisia ruispaloja. Eihän ne nyt ihan samalta maistu kuin esim. Vaasan ruispalat mutta silti, nams ja mums, kyllä niillä sai överit vedettyä :D Lämpöiseen lounaan tilalla tuli siis vedettyä muutama uunituore ruispala juustolla ja kinkulla. Ohje jos kiinnostaa niin löytyypi täältä.

Tänään on koittanut paluu arkeen. Kevätloma on ohi ja herätyskello herätteli taas tuttuun tapaan klo 7 ja poikanen piti laittaa kouluun. Yllättävän iisisti nousi ylös vaikka ei taaskaan herännyt omaan kelloonsa joka soitteli varttia aiemmin. Tästä se taas lähtee,seuraavaa lomaa odotellessa joka onkin jo tän kuun lopussa. Kovasti näillä tuntuu lomia olevan mutta toisaalta,täällä koulu jatkuu pitkälle kesäkuun puolelle ja vasta loppukuusta alkaa kesäloma.

Plääninä olisi tänään ollut aamulenkki Ukin kanssa ennen aamupalaa mutta mitä teki koiruus? Lähtiessäni makkarista jäi sinne tyytyväisenä vielä miehen kanssa köllimään, ihme ettei sänkyyn hypännyt mun paikalle niinkuin iltaisin tuppaa tekemään. On muutenkin ollut vähän hupsulla tuulella, koiruus meinaan. Eilen pestiin pojan kanssa autoa ja sisäsiivouksen aikana Uki hyppäsi takapenkille istumaan ja oli niin päällikköä. Siis meijän Uksu, koira jota yleensä saa peffasta tyrkkiä auton kyytiin ja joka äkkiä hyppää autosta pihalle kun perille päästään. Eikä siinä vielä kaikki..kauppakasseja takakontista purkaessa mitä tekee koira? No hyppää takakonttiin tietty :D   On varmaan tuo helle saanut senkin menee sekaisin... Tai sitten haluaa varmistaa että turha lähteä minnee reissuun ilman häntä!

Eilen illalla kävin ekaa kertaa iltauinnilla ja wow,aikas siistin näköinen se allas noin niinku iltaisin. Altaassa olevat valot vaihtoivat väriä sinisestä punaiseen ja vihreään ja ja ja... Kivaa oli räpeltää puoli kilsaa siellä :) Eikä ollut tietoakaan ruuhkasta (oltiin pojan kanssa ainoat uimarit) ja vesikin oli juuri sopivan lämmintä. Uimisen jälkeen kävin taas heittääs ihan hölkkälenkinkin Ukin kanssa ja hyvin kulki sekin osuus. Varmaan jossain vaiheessa kunhan nyt kunto vielä pikkaisen kasvaa niin lisättävä toinenkin kierros taikka kirmattava isompien villojen kautta. Voi kyllä olla että tuleva kesä siirtää ne suunnitelmat syksylle. Illallakin kun on jo 27 astetta vielä lämmintä (välihuom! eilen päivällä takapihalla varjossa +36!!) ja jos iltalämpökin alkaa menee yli 30 asteen niin...hmm... ei ehkä kovin fiksua kirmailla tuolla.

Ylihuomenna olisi siis taas punnitus ja viime viikkoiseen lukemaan ei kyllä päästä. Tällä viikolla ollut KAKSI pizzapäivää, tosin kumpanakaan päivänä ei ole kalorit yli menny. Mutta kunhan nyt ees jotain lähtee että motivaatio säilyisi. Varmaan kohta voisi alkaa miettimään jotain välitavoitepalkintoja :D Uusi mp3 soitin voisi kyllä olla kiva,etenkin sellainen vedenkestävä niin olisi jotain iloa siitä vesijuoksussakin.

Mutta nyt mie oikaisen sohvalle,päikkärit rulaa aina <3

Ei menny taaskaan kuin Strömsössä

Olishan se nyt ollu liikaa vaadittu jos tää mun verhoprojekti olis kertaheitolla menny putkeen :D Taitaa olla intoa enemmän kuin taitoa ja se mikä taidossa puuttuu korvataan sitten naisen logiikalla :D :D

Ensin meinasi koko homma tyssää pituuteen.. Se kohta, johon verhot suunnittelin ripustavani osoittautuikin olevan korkeammalla kuin ensin luulin ja askeltikkaat+oma vajavainen pituus ei ihan siihen riittänytkään. Hetken tuumailu- ja mittailutauko ja varmaan lamppu syttyi pään päälle kun viimein keksin kuinka homman ratkaisin. Ja eikun iskuporakone esille..

Hikistä hommaa sekin,aurinko porotti ja lämpötila suoraan paahteessa oli aikas epämukava. Puhumattakaan työasennosta, kädet suorina ylöspäin ja niska kenossa et näkikin jotain minne porailen. Mittaaminen oli sekin haasteellista ja reiät porattiinkin aikas mutu-tuntumalla. Onnistuihan sekin ja hikisen urakan jälkeen oli kolme reikää porattu,eikun proput sisälle ja kiinnitysruuvit ja yksi verho valmiina roikkumaan. Pakko oli luovuttaa ja jättää loput iltapäivään,alkoi nestevajaustakin olla ja heikotti.

Yksi "paakarin hiki" ääntä kohti ja johan helpotti. On muutes loistokamaa tässä helteessä. Iltapäivällä kun aurinko oli jo hivenen siirtynyt niin oli aika jatkaa. Vielä viisi reikää, kolme isolle verholle ja kaksi pienelle niin homma olisi ohi. Voimat olivat vaan jonnee kadonneet ja tuntui että yhtä reikää varten sai porata ja porata, syvyys ei meinannut millään riittää. Viimeinkin valmista ja...noh,kuten otsikkokin sanoi niin eihän se nyt niin helppoa voinut olla! Olin alkupäässä käyttänyt mittana laattaa joka on 60cm leveä ja juurikin tuon 60cm oli aina kiinnikkeiden väli. No,enpäs tullut sen tarkemmin katsoneeksi poratessani ja tuossa välissä onkin pari kapeampaa laattaa ja toisen ison verhon viimeinen kiinnityskohta jäi ilman omaa reikää.. Voi PIIP!! Siinä vaiheessa ei enää hotsittanut käydä poraamaan uutta reikää vaan tein siihen oman väliaikaisen patentin jotta sain verhot ripustettua paikalleen. Ja tänään sitten taas kiipesin tikkaille ottamaan kivipölyt silmilleni...

Mutta eipä ne ongelmat vielä tähänkään loppuneet :/ Nyt sitten jännityksellä odottelen montako verhokoukkua tipahtaa alas ja koska tipahtaa ensimmäinen verhokin. Syynä se että ihan ei tuo poraamani reikä ja proppu vastaa toisiaan ja propun perä jää reijästä ulos. Huoh.. Pari näyttää huolestuttavalta ja yhden tuossa äsken korjasinkin mutta saas nähdä kauan kestää. Noh,jos nuo mokomat eivät kestä niin eipä tuo niin kauhean iso homma ole reikää suurentaa mutta näin kun sen tässä sanon niin onnistun varmaan tekemään niin ison reiän että ei pysy enää proputkaan sisällä vaan pitää hommata sekä uudet proput että kiinnityskoukut ;)

Mutta tällainen siitä nyt tuli:





Hikistä hommoo ja ehkä vähän hullunkin...

Iltalenkki +27 asteen lämmössä hölkäten koko matkan, tuli vähän hiki :D Lieventävä asianhaara tosin ettei matka nyt ole kuin sen reilun kilsan mutta silti,iso saavutus multa jonka hölkkäilyt on viime aikoina vähän jääny kunnon rapistuessa. Lyhtypylväiden välinen matkakin sai puolikuolleeksi. Nyt oikein yllätyin kuinka hyvin sujui vaikka tennarit jalassa on vähän ikävä hölkätä, ei oikein tuo iskunvaimennus toimi :D

Kävinpä tänään myös ostamassa Homecentrestä kolme kappaletta bambukaihtimia jotka olisi tarkoitus viritellä tuohon takapihalle. Suhteellisen lämmin siinä auringon porottaessa ja edes jotain suojaa tarviisi. Ei oikein pelkkä aurinkovarjo aja samaa asiaa.. Löytyi kivat kaihtimet, vihreät vintage-aiheiset jotka ovat hivenen paksummat kuin tavalliset. Toivottavasti asennus sujuu hieman paremmin kuin koristelineen kasaus, hih ;)

Luvassa rumpujenpärinää, seuraa viikon odotettu vaakatulos joka on....
..... miinus 2,5kg Wowwowwow tuulettaa hän :) Oon siis niin ylpeä itsestäni tästä ekan viikon saavutuksesta ja tästä on ilman muuta hyvä jatkaa eteenpäin. Ens viikolla jos pääsisi jo seuraavalle kymmenelle, toivossa on hyvää elää :)

Vielä olisi tälle päivälle muutama kalori "jemmassa", jotain varmaan puraistava päivän päätteeksi ennen kuin Oman taas hiljenee tältä päivältä.

4 päivää = 2 viikkoa

Näin nuo intialaiset duunarit sanoivat kun kävivät kaivamassa takapihalle kuopan, neljän päivän päästä tulevat korjaamaan homman loppuun. Mutta kuinkas kävi, ketään näkynyt ei kuulunut ja välillä Ukikin kävi ihmettelemässä ja haistelemassa kuoppaa. Mokomat olivat kasanneet kaiken mullan juuri koiruuden kulkureitille, kehtasivatkin. Kunnes tänään, aamupäivällä soittelivat ovikelloa (eivät uskalla mein pelottavan vahtikoiran takia tulla ilman ilmoittamista) ja heureka, tulivat fiksaamaan sen kuopassa olevan jutun (jokin venttiili ilmeisesti) ja hoitivat homman loppuun. Eikä mennyt kuin kaksi viikkoa ;) Samaan syssyyn laittoivat kaikki sadettajat toimimaan tai liekö se kuopassa oleva juttu juuri niihin vaikuttanut kun eivät aiemmin toimineet. Eli johtopäätös, neljä päivää ON yhtä kuin kaksi viikkoa :D

Kuinka moni on muutes kasannut koripallotelinettä? Senhän ei luulis olevan vaikeaa,eikös? Niin allekirjoittanútkin luuli mutta kuinkas kävi senkin kanssa?

Oli jo aiemmin ollut puhetta pojan kanssa että olis kiva heitellä pihalla korista ja tänään sitten aihe alkoi kuumottaa niin paljon että olihan se Homecentreen lähdettävä, tai itse asiassa Centrepointtiin jossa niitä myydään. 25€ rialia siitä pulitettiin ja kurvattiin kotio ja kasaaminen sai alkaa. Oon aina tykänny kasaa kaikenlaisia huonekaluja ja leluja ja kerran jopa Ikean parvisängyn ilman ohjetta,se oli aikas haastava. Sormet syyhyten koristelineen kimppuun,täähän on ihan piece of cake! Varmaan tunnin sen kanssa tussasin kun aina oli joku putki väärin päin ja lopputulos oli se että onnistuinhan mie sen väärin kasaamaan vaikka yhdistettäviä osia ei montaa ollut. Tuo allaoleva musta alusta kun sitten meni väärin päin ja sojottaa nyt eteenpäin. Vieressä kärttävä juniori kun piti huolen että alusta jäi toistaiseksi noin,kiire oli päästä heittelee. Huomenna sitten fixailla teline kondikseen. Puuttuihan sieltä yksi osakin (rautatanko joka yhdistää pyörät ja tukee pystysuoraa tankoa) mutta luotan siihen että pysyy kasassa ilmankin.

Huomenna se sitten on se punnituspäivä :) Juu juu, pakkohan se tänäänkin oli vaa'alla käydä (hih ja vielä kahteen otteeseen,voi olla että kolmaskin kerta ehtii tulla :D ) ja lopputulos....
.............selviää sitten huomenna!

Nait nait,Oman hiljenee...