Kuudennen päivän kirous..

Yksi kylmä Heineken,kaiken tämän päiväisen aherruksen palkinto ja nonni,siinä sitä oltiin... kamala tupakan himo iski kuin salama kirkkaalta taivaalta! Ihan piruuttaan otin vielä toisenkin olusen ja leikin aikuismaisempaa ihmistä kuin puolisoni joka säännöllisen epäsäännöllisesti käy takapihalla paheellaan.

Mutta kaiken kaikkiaan,ilman olutta ei edes tupakkaa tee mieli. Sing hallelujaa!! Pitäiskö sitten jättää sekin pahe kokonaan pois?? No herran jestas,mieluummin tyhjennän vaikka puolet jääkaapista niksan himoissani kuin luovun oluesta/viinistä,näin se vain on!

Eilen joutessani diagnisoin itselleni taas uuden vaivan, jännitysniskan. Ja noh,tuskin kauhean kaukaa liippaa.. Tänään olen kuin hullu venytellyt niskojani ties mihin asentoon ja kuunnellut rutinaa kallonpohjasta ja kas kummaa,eipä ole päässäkään vipannut...vielä :) Vielä kun saisi ne yöunet takaisin jotka ilmeisesti nikotiinin myötä menetin. Viime yönä tosin nukuin sikeästi JO kello 3.45 eteenpäin eli kolme tuntia :D :D Ensi yölle uskallan veikata jo kunnon nukahtamista kolmen aikaan vai uskaltaako tässä olla turhan optimistinen?

Se jää nähtäväksi, Oman hiljenee.........