Muuttokuulumisia

Nonni, näin sitä saatiin taas maata vaihdettua ja voinen jopa uskaltaa väittää että hieman pienemmällä stressikertoimella kuin viimeeksi. Tai noh, olihan tuon mukaan lähtevän tavaran osalta pientä sompailua ja vaa'an kyttäämistä mutta siinä vaiheessa kun tajusin että yksi laukuista on kuitenkin maksettava joten olkoon se suoraan sitten ylipainoinen niin homma hieman selveni.

Matkaan lähdettiin Soharista noin seitsemän aikaan illalla. Parin tunnin ajon jälkeen kentällä ja kiitos Jussille jos sattuu lukemaan että jeesasi tavaramäärän check-inniin. Kyllä taas koira sai huomiota osakseen mutta ihmeen vähän oli seinille hyppijöitä.. ;)

Vähän vajaa 250 rialia tuli maksua yhteensä joista koiran osuus teki 175 rialia. Kallista hommaa, tuolla jäljelle jäävällä osuudella olisi kyllä lennättänyt rahtina huomattavasti enemmän kuin nyt tuon 32kg. Vielä viimeiset suihkaukset feromonia Ukin häkkiin ja koiruus oli valmis matkaamaan matkatavarahihnaa eteenpäin. Aika erikoinen käytäntö, lienevät liian laiskoja hakemaan koiraa itse paikalta. Mitään pantojakaan ei tarvinnut ottaa pois, nyt olisi voinut käyttää näköjään feromonipantaakin.

Koneet olivat ajoissa, taas muistuttelut henkilökunnalle että koneessa on koira, tietäähän kapu. Sama homma kun Abu Dhabissa vaihtui henkilökunta että tietäähän uusi kapu koirasta myös. Frankfurtiin laskeuduttiin himpan yli kuusi paikallista aikaa.

9.20 alkoi viimeinen etappi. Tätä ennen meinasi hermot pettää kun turvatarkastuksessa halusivat nähdä KAIKKI laukuissa olevat laitteet, ei muuta kuin kaivamaan pleikka ja mankkakin esille. Matkaa taitettu jo useampi tunti ja väsytti melkoisesti koska unet koneessa eivät oikein onnistuneet. Sain lentoemon nauramaan kysymällä onko koira 100% varmasti koneessa. Hetken kuluttua tuli stuertti sanomaan että oli juuri puhunut joidenkin tyyppien kanssa (siis jotka huolehti koirasta) ja kaikki on hyvin. Olin ihan varma että kuulin sen sanovan jotain löysästä vatsasta ja mietin miten kaikki voi olla hyvin jos koira on kuralla..
Tässä koneessa oli muuten tosi paljon suomalaisia, etenkin tyttöjä menossa kielikursseille..

Maltallekin laskeuduttiin ajoissa. Kaikki laukutkin päätyivät perille ja ehjinä! Aika kasahan niitä oli, kolme matkista ja käsimatkatavarat. Onneksi kukaan ei halunnut punnita niitä, olisi voinut käydä hupsusti.. painoivat nimittäin kaikki enmmän kuin 8kg :) Ihmeteltiin hetki että mistäs me se koira saadaan kun hihnaa pitkin tuli tuttu laatikko, Uki! Ja aivan hyväkuntoisena, ilman kakkavahinkoa,jee !
Eläinlääkäriä piti odottaa hetki ja sieltä tulikin noottia. Rabiestodistus olisi pitänyt kirjata koiran passiin samoin kuin matolääke mutta viesti eläinlääkärille taas sanoi etteivät merkkaa sitä jos ei asiakas pyydä. Aha, just! Mistä tollaisenkin olis voinu tietää..

Päästin kuin päästiinkin taksia odottaa joka ei ikinä tullut. Otettiin sitten kentältä isompi tilataksi jolla päästiin asunnolle jossa vuokraisäntä jo odotteli. Samana päivänä saatiin tavarat purettua ja nyt voi vaan olla. Eilen käytiin Sliemassa pyörähtää Juniorin kanssa ja tänään haettiin matkalaukku Swieqistä jonka sinne vein toukokuussa. Kuulemma pitäisi elokuviin mennä vielä tänään mutta arvaa vaan jaksanko kun just löysin hyvän asennon sohvalta ja silmät tahtoo painua kiinni..

Se olisi ciao, niinkuin tällä tykätään sanoa. Malta vaikenee hetkeksi..