Täällä ollaan pyöritetty sairastupaa jo useamman viikon. Tai tarkemmin kun ajattelee niin aina on JOKU kipeä,on se sitten koira tai ihminen.
Tällä kertaa juniori aloitti tuomalla kotiin yskän. Sen verran pahemmasta kröhästä oli kyse että oli poissa koulusta kahtena päivänä,lauantaina ja keskiviikkona.
Tässä välissä mies piipahti Dubaissa ja toi tuliaisena aavikkosafarilta jonkinlaisen vatsapöpön jonka onneksi on pitänyt itsellään. Reilun viikon ollut nyt pakki sekaisin ja laukkaa yökaudetkinpas.. kakalla. Sairaalasta antoivat antibiootit tutkimatta mikä pöpö siellä jyllää, hmm.. Toivottavasti ei sentään salmonellaa.
Itse aloin aivastelemaan viime keskiviikkona ja vielä illalla pidin sitä allergisena mutta ei, kyllä tää ihan sitä itseään on,flunssavirusta. Joka voisi nyt pikku hiljaa päättää ottaako vallan mun kropasta vai lähteekö. Olen nyt jumpatkin skipannu ja pysytellyt himassa ja argh, pää hajoaa. Tulee ihan superlaiska olotila ja tuntuu etten ole kuukausiin tehnyt mitään. Huomenna olisi pumppi,mun lempparijumppa ja mietin kehtaisko sinne mennä.
Eikä mun selkäkään nyt parhaimmassa kunnossa ole vaan ihan jumissa taas lapojen välistä. Ilmeisesti tuo bodycombat ei sovellu mun selälle alkuunkaan vaan saa sen aina jumiin. Varmaan tarvii toistaiseksi skipata se ohjelmistosta.
Nyt täytyy kyllä jostain kehittää joku puu jota koputtaa sillä koiruuden maha on pysynyt kunnossa jo liian pitkään. Kun siis tää alkanut vuosi on mennyt enemmän tai vähemmän silläkin ripulilla ja hännän alusta saanut puutarhaletkulla huuhtoa jatkuvasti. Varmaan naapurit pitää mua koirankiusaajana koska tätä toimenpidettä varten sidon koiran porttiin kiinni ja annan palaa ja noh,eihän se Uki siitä diggaa vaan kieppuu hihnaa ympäri.
Sellaista tänne tällä kertaa. Loppuun Katalonilainen sananlasku:
Sairauden tuoman katkeruuden kautta ihminen oppii terveyden suloisuuden.
Tällä kertaa juniori aloitti tuomalla kotiin yskän. Sen verran pahemmasta kröhästä oli kyse että oli poissa koulusta kahtena päivänä,lauantaina ja keskiviikkona.
Tässä välissä mies piipahti Dubaissa ja toi tuliaisena aavikkosafarilta jonkinlaisen vatsapöpön jonka onneksi on pitänyt itsellään. Reilun viikon ollut nyt pakki sekaisin ja laukkaa yökaudetkin
Itse aloin aivastelemaan viime keskiviikkona ja vielä illalla pidin sitä allergisena mutta ei, kyllä tää ihan sitä itseään on,flunssavirusta. Joka voisi nyt pikku hiljaa päättää ottaako vallan mun kropasta vai lähteekö. Olen nyt jumpatkin skipannu ja pysytellyt himassa ja argh, pää hajoaa. Tulee ihan superlaiska olotila ja tuntuu etten ole kuukausiin tehnyt mitään. Huomenna olisi pumppi,mun lempparijumppa ja mietin kehtaisko sinne mennä.
Eikä mun selkäkään nyt parhaimmassa kunnossa ole vaan ihan jumissa taas lapojen välistä. Ilmeisesti tuo bodycombat ei sovellu mun selälle alkuunkaan vaan saa sen aina jumiin. Varmaan tarvii toistaiseksi skipata se ohjelmistosta.
Nyt täytyy kyllä jostain kehittää joku puu jota koputtaa sillä koiruuden maha on pysynyt kunnossa jo liian pitkään. Kun siis tää alkanut vuosi on mennyt enemmän tai vähemmän silläkin ripulilla ja hännän alusta saanut puutarhaletkulla huuhtoa jatkuvasti. Varmaan naapurit pitää mua koirankiusaajana koska tätä toimenpidettä varten sidon koiran porttiin kiinni ja annan palaa ja noh,eihän se Uki siitä diggaa vaan kieppuu hihnaa ympäri.
Sellaista tänne tällä kertaa. Loppuun Katalonilainen sananlasku:
Sairauden tuoman katkeruuden kautta ihminen oppii terveyden suloisuuden.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti